Mediatiedote 12.5.2022
BirdLifen vuoden linnut ovat naurulokki ja pikkulokki. Vuoden lintu -hankkeessa lintuharrastajat selvittävät lajien pesimäpaikat, pesivien lintujen määrän sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet. Pesimäkauden aikana tarkistetaan muun muassa lajien vanhat pesimäpaikat, mikä tuottaa tietoa lajien kannanmuutoksista.
”Molempien lajien taantumisesta viime vuosina on viitteitä, joten uusi kattava selvitys on tarpeen nykytilanteen selvittämiseksi”, kommentoi Esa Lammi, joka koordinoi vuoden lintu -hanketta. Taantumisen syyt eivät ole tarkkaan selvillä, mutta naurulokkien tiedetään kärsineen ravinnon vähenemistä, haitallisten vieraspetojen – minkin ja supikoiran – runsastumisesta, pesimäpaikkojen umpeenkasvusta sekä sairauksista. Umpeenkasvu ja muut elinympäristöä muuttavat tekijät vaikuttavat myös pikkulokkiin.
Nauru- ja pikkulokkeja tavataan koko Suomessa, ja ne suosivat pesimäpaikkoinaan reheviä järviä ja merenlahtia. Molemmat lajit pesivät yhdyskunnissa ja puolustavat ärhäkästi pesiään. Samalla ne tarjoavat suojaa myös muille lajeille, kuten uhanalaisille vesilinnuille.
Molemmat lajit ovat tummapäisiä. Naurulokilla on tummanruskea naama ja päälaki, pikkulokilla koko pää on musta. Pikkulokki on nimensä mukaisesti selvästi pienempi kuin naurulokki, ja lisäksi selviä eroja on äänissä ja siipien värityksessä.
Nauru- ja pikkulokki levittäytyivät Suomeen 1800-luvulta alkaen ja ovat sittemmin asuttaneet koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta. Naurulokin runsastuminen jatkui 1970-luvulle asti. Sen jälkeen monet pesimäpaikat ovat autioituneet ja naurulokkien määrä on monin paikoin romahtanut pieneen osaan entisestä. Pikkulokin pesimäpaikat vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Sen kannankehitys ja esiintyminen tunnetaankin huonommin kuin naurulokin.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: skrattmås (naurulokki), dvärgmås (pikkulokki)
VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi mainittava:
- naurulokki (kuva: Marcus Wikman)
- pikkulokki (kuva: Henrik Rantanen)
LISÄTIETOJA
vuoden lintu -koordinaattori Esa Lammi, p. 0400 200 652, esa.lammi(at)kolumbus.fi
suojeluasiantuntija Aapo Salmela, p. 010 406 6208, aapo.salmela(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
Alkuperäinen tiedote https://www.birdlife.fi/tiedote-20220512/