Kevään edetessä yhä uudet lintulajit saapuvat valtaamaan reviirejä ja ryhtymään pesimäpuuhiin. Sen myötä lintuatlashavainnointi kiihtyy. Atlakseen on ilmoitettu jo 30 000 havaintoa. Muistathan, että myös laulava lintu tai lajin soidinlento on lintuatlashavainto!
Varmoja pesintöjä on tänä keväänä todettu varislintujen, käpylintujen ja tiaisten lisäksi mm. kottaraisella, sepelkyyhkyllä ja kanadanhanhella. Todennäköisiä pesintöjä on havaittu esimerkiksi kiurulla, kurjella, hippiäisellä ja punakylkirastaalla.
Muista pesimävarmuusindeksi
Atlashavaintoja kannattaa ilmoittaa kaikilta lajeilta – myös niiltä kaikkein yleisimmiltä. Näin vältytään tilanteilta, joissa atlasruudulta on ilmoitettu merikotka ja harmaapäätikka, mutta ei varista. Erityisesti harvaan asutulla alueella liikuttaessa saatat olla ainoa lintuja havainnoiva henkilö kyseisellä atlasruudulla – ilmoita siis mieluusti kaikki havaintosi!
Tässä on esimerkkejä tavallisista pesimävarmuusindekseistä juuri nyt:
- Peippo laulaa kotipihalla. -> Pesimävarmuusindeksi on 2 (yksittäinen lintu havaittu kerran). Jos se laulaa useampana päivänä, indeksi on 4.
- Sinisorsapari näkyy mökkijärvellä. -> Pesimävarmuusindeksi on 3 (pari havaittu kerran). Jos näet sorsaparin useampana päivänä, pesimävarmuusindeksi on jo 5.
- Sepelkyyhky kantaa risua nokassaan. Räkättirastaan nokassa on heinätuppo. Silkkiuikku kuljettaa kasveja kelluvalle pesälleen. -> Näille havainnoille annetaan pesimävarmuusindeksi 62 (lintu rakentaa pesää).
- Varpunen käy tiuhaan samassa kohtaa talon räystään alla. Siellä on varmaan pesä, mutta mitään ei kuulu. -> Havainnolle sopii pesimävarmuusindeksi 72 (lintu käy pesässä tavalla, joka viittaa pesintään).
- Kyhmyjoutsen on jo jonkin aikaa ollut aloillaan pesässään. -> Pesimävarmuusindeksi on 75 (pesässä hautova emo).
- Rakennuksen katoksessa on risupesä ja siinä puluemo vierellään keskenkasvuinen poikanen. -> Pesimävarmuusindeksi on tällöin 82 (nähty pesässä poikanen).
Laskentojen tiedot tulevat atlakseen
Vesilintulaskentakausi on käynnistymässä. Vesilintulaskentojen tiedot tulevat automaattisesti mukaan lintuatlakseen eli sinun ei tarvitse erikseen ilmoittaa laskentahavaintojasi myös atlakseen. Sama koskee myöhemmin alkavia linjalaskentoja ja pistelaskentoja. Kannattaa siis osallistua laskentoihin – havaintosi hyödyttävät myös lintuatlasta!
Vesilintulaskenta on helppo seurantamuoto. Laskenta tehdään kahdesti toukokuussa ja laskenta-alueelta kirjataan mm. vesi- ja lokkilinnut. Lue lisää vesilintulaskennasta täältä: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
Tulostettava ruutulomake
Voit tulostaa atlasruudulta maastoon mukaan lomakkeen, jolta käyvät ilmi ruudulta ilmoitetut lajitiedot nykyisessä ja edellisessä lintuatlaksessa. Huomaathan, että sinun on itse tallennettava maastomerkintäsi sähköiseen muotoon. Tulostettava lomake löytyy Mikko Heikkisen sivulta https://havistin.biomi.org/ (reitti: Lintuatlas.fi > Ohjeet > Linkkejä > Mikon sivu > linkki sivun yläosassa).
Terveisin,
Otso Valkeeniemi
PPLY:n atlasvastaava