PPLY:n alueelta laskettiin yhteensä ennätysmäärä 287 valkoposkihanhea, vaikka yksi merkittävä kunta, Pyhäjoki, jäi laskuista pois:
- Raahe Maa-Fantti 125
- Raahe Kauneuskanava 9
- Liminka Virkkula 48
- Oulu Äimärautio 105
Valtakunnallinen tiedote 13.9.2019
Valkoposkihanhen Suomen pesimäkanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt yhä laajemmalle. Laji pesii lähes koko rannikkoalueella ja paikoin sisämaassa. Myöhemmin syksyllä Suomessa levähtää myös jopa satoja tuhansia arktisella tundralla pesineitä valkoposkihanhia.
BirdLife Suomen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyössä seurataan valkoposkihanhen pesimäkannan kehitystä muun muassa syksyisten laskentojen avulla. Syyskannan laskenta tehdään elo–syyskuun vaihteessa ennen kuin arktiset valkoposkihanhet saapuvat Suomeen.
Syyslaskennassa havaitut valkoposkihanhet kunnittain vuonna 2019.
Vuoden 2019 syyslaskennassa havaittiin 7.–8.9. yhteensä noin 33 700 valkoposkihanhea. Määrä on 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 2018. Tulosten perusteella kannan painopisteissä on tapahtumassa hienoisia muutoksia. Tuloksia arvioitaessa on kuitenkin syytä muistaa, että laskennan aikaan tapahtuu jo muuttoliikehdintää, esimerkiksi Itäisen Suomenlahden lintuja siirtyy Pääkaupunkiseudulle ennen varsinaista syysmuuttoa.
Hyvin tutkitun pääkaupunkiseudun kanta kasvoi yli 20 prosenttia yli 16 600 yksilöön, mutta osa kasvusta selittyy kattavammalla havainnoinnilla.Tulos on silti sopusoinnussa alueen pesimäkannan lievän kasvun kanssa.
Pohjanlahden valkoposkihanhikanta jatkaa vahvaa kasvuaan. Eniten lintuja (6190) nähtiin totutusti Porin seudulla, mutta esimerkiksi Vaasan seudulla nähtiin jo 1400 yksilöä ja Torniossa ensimmäistä kertaa yli 100 valkoposkea. Sisämaassa kasvu oli suhteellisesti suurinta (+66%), mutta määrät ovat vielä suhteellisen pieniä Hollolan – Lahden aluetta lukuun ottamatta. Lajia havaittiin kuitenkin varsin monella uudella paikkakunnalla. Itäisellä Suomenlahdella valkoposkihanhia laskettiin suurin piirtein saman verran kuin kahtena viime vuonna.
Viidestä osa-alueesta ainoastaan Varsinais-Suomessa määrät putosivat (jo neljäntenä vuotena peräkkäin), mutta tähänkin voivat vaikuttaa muut tekijät kuin kannan todellinen koko. Mahdollisesti merikotkien saalistuksen takia alueen valkoposkihanhet eivät keräänny suuriin parviin yöpymään, mikä vaikeuttaa laskentaa. Toisaalta pudotus voi olla osittain myös todellista, sillä Varsinais-Suomen saaristolintulaskennoissa pesintöjen määrä on myös pudonnut.
BirdLife Suomi, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus kiittävät kaikkia laskentoihin osallistuneita!
Valkoposkihanhen syyskannan kehitys alueittain vuosina 2008-2019.
Alkuperäinen tiedote: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/?fbclid=IwAR2DtzXV47z96SzqGx7ugLKccWpiOidRgrtMyN5RQwiYae1TIn9u-IGuPCU