Talvilintujen laskenta on parhaillaan käynnissä. Laskennat pitävät kärkisijaa Euroopan pisimpään jatkuneena vuosittain toistuvana luonnon seurantamuotona, joka perustuu täysin vapaaehtoisten harrastajien havaintoihin.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen organisoimat laskennat on toistettu jo 60 talven ajan. Jukka Koskimies ja Olavi Hildén käynnistivät talvilintujen laskennan 1950-luvulla ja ne ovat kuuluneet jo pitkään monien lintuharrastajien vuodenvaihteen traditioon.
Kuluneen 60 vuoden aikana harrastajat ovat taivaltaneet laskentareiteillä yhteensä yli 400 000 kilometriä eli kymmenisen kertaa maapallon ympäri, ja havainneet lähes 30 miljoonaa lintuyksilöä, hehkuttaa akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.
Talvilintujen laskenta paljastaa muutokset
Harrastajien havainnot ovat paljastaneet suuria muutoksia Suomen talvisessa linnustossa. Yleisellä tasolla monipuolistunut linnusto pitää sisällään niin häviäjiä kuin voittajia.
Esimerkiksi metsäkanalinnut ja hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet voimakkaasti vanhojen metsien vähenemisen myötä. Talviruokinta on auttanut taajamissa viihtyviä lajeja, kuten sinitiaista ja pikkuvarpusta, ilmaston lämpeneminen puolestaan vesilintujen talvehtimista Suomessa. Meri- ja järvialueiden jäättömän ajan pidetessä esimerkiksi yhä useampi telkkä, tukkasotka ja isokoskelo talvehtii maassamme.
Kuluvan vuoden jo saapuneiden laskentatulosten perusteella esimerkiksi isolepinkäisiä, isokäpylintuja ja tundraurpiaisia on nyt selkeästi normaalia runsaammin. Varpusen ja hömötiaisen kannan pitkä alamäki sen sijaan näyttää jatkuvan, kertoo tutkijatohtori Päivi Sirkiä Luomuksesta.
Sosiaalisuus takaa jatkuvuuden
Eräs talvilintulaskentojen suosion salaisuus lienee sosiaalisuus. Laskennat voidaan suorittaa pienissä ryhmissä, jolloin kokeneet laskijat voivat kouluttaa aloittelijoita mukaan. Jatkuvuus on tärkeää, jotta linnuston muutoksia voidaan ymmärtää myös tulevaisuudessa.
Pitkien vertailuaineistojen lisäksi laskennat tarjoavat myös ajankohtaista tietoa.
Esimerkiksi viime aikoina todetut lintuinfluenssatapaukset tukkasotkissa ja merikotkissa eivät näytä vaikuttaneen näiden lajien tämän talven talvirunsauksiin: määrät ovat normaalilla tasolla, kertoo Lehikoinen.
Talvilintulaskennat toteutetaan nykyään kolmena jaksona talvessa. Käynnissä oleva jakso päättyy 8.1., ja talven viimeisin jakso on 21.2.–6.3. Laskentareitin paikan saa päättää itse ja kiertää sitä vuosittain kirjaten kaikki näkemänsä ja kuulleensa lintuyksilöt.
Tulokset ilmoitetaan Luomukselle ja ne ovat kaikille nähtävissä lintulaskentojen tulossivulla.
Lisätietoja:
- Tutkijatohtori Päivi Sirkiä, paivi.sirkia@helsinki.fi, 050 5951782
- Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
- Talvilintulaskennat
- Haluaisitko ryhtyä laskijaksi?