Pajulintu © Aleksi Lehikoinen
Mediatiedote 5.7.2023 (BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus)
Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on havaittu tänä kesänä harvinaisen vähän Suomen runsaimpia lintulajeja, peippoja ja pajulintuja. Laskentatulokset kertovat myös esimerkiksi leppälinnun vähentyneen huolestuttavasti. Kesän ilonaiheisiin lukeutuvat pohjansirkkukannan elpyminen sekä monien petolintujen runsaus Pohjois-Suomessa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien pesimälinnustolaskentojen mukaan kahden Suomen runsaimman lintulajin, peipon ja pajulinnun, pesimäkanta on tänä kesänä ennätyksellisen pieni. Peippoja on Suomessa nyt noin neljänneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja pajulintukanta on pienentynyt yli kolmanneksen vain parissa vuodessa.
Molempien lajien kanta on ollut laskussa jo pitkään. Peippo on vähentynyt 2000-luvulla, vaikka levinneisyydeltään eteläisenä, Euroopassa talvehtivana lajina sen pitäisi runsastua Suomessa ilmastonmuutoksen myötä.
”Tämä voi johtua lisääntyneistä hakkuista. Peippo välttelee hakkuuaukeita ja sen pesimätiheydet ovat sitä suurempia, mitä korkeampaa puusto on”, pohtii suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Pajulinnun nykyisen pesimäkannan arvioidaan olevan vain puolet 1980-luvun huippuvuosista. Suomen pajulintukanta onkin saattanut vuosikymmenien mittaan pienentyä jopa viidellä miljoonalla parilla.
”Pajulinnun vähenemisen syyt eivät ole varmuudella tiedossa, mutta laji talvehtii Afrikassa, jossa kuivuus voi lisätä talviaikaista kuolleisuutta”, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Huomattavan runsaita lintulajeja ovat Suomessa tänä kesänä esimerkiksi peukaloinen, mustapääkerttu ja tikli. Nämä lajit ovat hyötyneet ilmaston lämpenemisestä ja niiden levinneisyysalueet ovat laajentuneet nopeasti kohti pohjoista. Eteläisten lajien leviäminen pohjoiseen näkyy myös muissa seurannoissa, kuten käynnissä olevassa Suomen neljännessä lintuatlaksessa. Pitkäaikaisseurannat ovat avainasemassa linnuston muutosten havaitsemisessa.
Maailmanlaajuisesti uhanalaisen pohjansirkun pesimäkanta on elpynyt Pohjois-Suomessa ja palannut 1990-luvun tasolle pitkän taantuman jälkeen. Tunturi-Lapin vahvojen pikkujyrsijäkantojen myötä tunturikihuja sekä useita petolintuja, kuten piekanoita, pesii Suomessa eniten sitten vuoden 2019. Näiden lajien pesintämenestys on vahvasti sidoksissa jyrsijöiden runsauteen tunturialueilla.
Suomen pesimälinnustoa seurataan muun muassa ympäri maata sijaitsevien kuuden kilometrin mittaisten laskentareittien avulla. Reittejä on lähes 600, ja niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: bofink (peippo), lövsångare (pajulintu), rödstjärt (leppälintu), videsparv (pohjansirkku), gärdsmyg (peukaloinen), svarthätta (mustapääkerttu), steglits (tikli), fjällabb (tunturikihu), fjällvråk (piekana)
KUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä (kuvaajan nimi Aleksi Lehikoinen mainittava):
LISÄTIETOJA:
- Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, p. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen(at)helsinki.fi
- Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, tero.toivanen(at)birdlife.fi