Mediatiedote 9.7.2020
Peltosirkku © Tuomas Seimola
BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku. Lintuharrastajien kevään ja kesän aikana toteuttamissa kartoituksissa on tänä vuonna löydetty lähes tuhat peltosirkkureviiriä. Eniten peltosirkkuja on havaittu Pohjanmaalla, joka on nykyisin lajin vahvinta esiintymisaluetta. Paikoin hyvin kattavat inventoinnit osoittavat peltosirkun hävinneen kokonaan laajoilta alueilta, kuten monista sisämaan maakunnista.
Alustavien tulosten mukaan Suomen peltosirkkukanta taantuu edelleen. Vuosittaisessa seurannassa olevilla tutkimusalueilla reviirien määrä on pysynyt Pohjanmaalla viime vuoden tasolla, mutta etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa peltosirkku on viime vuodesta selvästi vähentynyt.
Peltosirkku on nopeimmin taantunut pesimälintumme. Sen pesimäkannasta on hävinnyt peräti 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Vähenemisen taustalla on ilmeisesti useita tekijöitä. Peltosirkun kantaa voivat kurittaa elinympäristön muutokset talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa sekä maatalouden muutokset ja torjunta-aineiden, etenkin neonikotinoidien käyttö lajin pesimäalueilla. Suomessa poikastuotto vaikuttaa riittämättömältä ylläpitämään elinvoimaista kantaa, joten iso osa taantumisen syistä todennäköisesti sijaitsee kotimaassa.
Suomen peltosirkkukannan pelastaminen vaatii lajin elinmahdollisuuksien huomioon ottamista sen tärkeimmillä esiintymispaikoilla. Keskeistä on saada pesinnät onnistumaan niillä alueilla, missä peltosirkkuja vielä on.
”Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Jotta laji säilyy, tarvitaan riittävästi ravintoa ja sopivaa elinympäristöä”, taustoittaa hankkeen toinen koordinaattori Tuomas Seimola.
Peltosirkut viihtyvät maisemarakenteeltaan monipuolisilla suurilla peltoaukeilla. Niillä on tarpeen ylläpitää ja suosia aukeiden keskellä sijaitsevia harvakasvustoisia kesantoja. Ojien reunoilla, jotka ovat peltosirkulle tärkeitä ruokailu- ja pesimäpaikkoja, olisi hyvä pitää leveitä suojakaistoja. Valtaojien ja jokivarsien pienet puut ja pensaat sekä peltomaiseman puustoiset saarekkeet on syytä säilyttää. Tienpenkkojen ja ojanvarsien perkaaminen on tehtävä pesimäkauden ulkopuolella, jotta pesiä ei tuhoudu. Haitallisimpien kasvinsuojeluaineiden käyttöä pitäisi peltosirkkukohteilla vähentää.
Peltosirkkua hyödyttävät toimet auttavat myös monia muita vähentyneitä peltolintulajeja.
BirdLife Suomen vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa peltosirkun pesimäkannan nykytilasta ja suojelumahdollisuuksista Suomessa. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat ja alueelliset BirdLifen jäsenyhdistykset.
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: ortolansparv (peltosirkku)
VALOKUVA peltosirkusta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Tuomas Seimola) ehdottomasti mainittava
LISÄTIETOJA
BirdLifen vuoden lintu -koordinaattorit, peltosirkkututkijat
Markus Piha, p. 040 511 4969
Tuomas Seimola, p. 040 528 5911
suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, tero.toivanen@birdlife.fi
Alkeperäinen tiedote: https://www.birdlife.fi/tiedote-20200709/