Käpytikka © Micha Fager
Mediatiedote 4.8.2023
Käpytikoilla on meneillään yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista vaelluksista. Tämän viikon tiistaina Kalajoella laskettiin yli 13 000 käpytikkaa.
Runsaat pari viikkoa sitten Pohjois-Karjalassa laskettiin satoja luoteeseen matkaavia käpytikkoja, ja viime viikon lopulla päiväsummat nousivat Kiteellä ja Joensuussa yli tuhannen. Vaellus on jatkunut Suomen poikki Perämerelle, ja tämän viikon tiistaina Kalajoella laskettiin aamupäivän aikana peräti runsaat 13 000 rannikkoa etelään seuraavaa käpytikkaa.
Yhtä isoja muuttajamääriä on aikaisemmin kirjattu vain syksyllä 1962, jolloin Espoossa laskettiin 13 000 käpytikan lentäneen 28.8. Espoonlahden yli itään. Samoihin aikoihin Ahvenanmaalla Signilskärillä arvioitiin olleen kymmeniä tuhansia tikkoja. Edellisen kerran käpytikoilla on ollut voimakas vaellus syksyllä 2013.
Tämän viikon torstaina lintuharrastajat laskivat Hailuodossa yli 6 000, Vöyrillä yli 5 000 ja Päijänteen rannalla Luhangassakin yli 1 000 käpytikkaa. Vaellukset alkavat tyypillisesti Itä-Suomessa heinäkuun puolivälissä ja jatkuvat länsirannikolle edettyään kohti etelää. Onkin odotettavissa, että tämän kuun aikana nähdään vielä voimakasta vaellusta lounais- ja etelärannikolla. Esimakua saatiin, kun Hangossa muutti torstaina 71 käpytikkaa.
Käpytikka ei ole varsinainen muuttolintu, mutta hyvin onnistuneiden pesintöjen jälkeen nuoret käpytikat joutuvat jättämään synnyinseutunsa, mikäli ravintoa on niukasti. Käpytikka syö erityisesti kuusen ja männyn siemeniä, ja näiden siemensato vaihtelee vuodesta toiseen. Havaintojen suunnan ja ajoittumisen perusteella käpytikat ovat lähtöisin Venäjältä.
Tiedotteen lintulaji ruotsiksi: större hackspett (käpytikka)
VALOKUVA käpytikasta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava
LISÄTIETOJA
tiedottaja Jan Södersved, p. 010 406 6202, jan.sodersved(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry