Joka viides Euroopan lintulaji on uhanalainen tai silmälläpidettävä

Haahka. © Petri Vainio

Mediatiedote 14.10.2021

Euroopan lintujen uuden uhanalaisuusarvion mukaan joka viides Euroopan lintulaji on uhanalainen tai silmälläpidettävä. Monet Suomessa pesivät vesilinnut ja kahlaajat ovat nyt maanosanlaajuisesti uhanalaisia. Arvio osoittaa suojelutyön myös auttaneen uhanalaisia lajeja, mutta luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia toimia.

 

Tänään julkaistu Euroopan lintujen uhanalaisuusarvio kertoo lintukantojen viimeaikaisista muutoksista koko Euroopassa – Kaukasukselta Huippuvuorille. Uhanalaisiksi luokitellaan nyt 13 prosenttia (71 lajia) kaikista maanosassa pesivistä tai talvehtivista lintulajeista (544 lajia). Uhanalaisuuden kynnyksellä eli silmälläpidettäviä on kuusi prosenttia lajeista. Tiedot linnuston muutoksista perustuvat valtaosin vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemiin lintulaskentoihin.

Euroopan lintujen uhanalaisuus arvioitiin edellisen kerran vuonna 2015. Uhanalaisten lajien määrä on pysynyt samalla tasolla, mutta monen lajin tilanne on muuttunut. Esimerkiksi Suomessa edelleen rajoituksetta metsästettävän jouhisorsan luokitus on heikentynyt elinvoimaisesta vaarantuneeksi ja haahkan vaarantuneesta erittäin uhanalaiseksi. Suojelutoimien ansiosta joidenkin lajien, kuten nyt vaarantuneeksi luokitellun kiljuhanhen ja silmälläpidettäväksi arvioidun mustapyrstökuirin, tilanne on sen sijaan parantunut.

Euroopan laajuisesti erityisen huolestuttavaa on maatalousympäristön lintujen ja merilintujen väheneminen. Myös vesilintu- ja kahlaajalajeista lähes puolet on vähentynyt Euroopassa. Väheneminen koskee monia Suomessa yleisiä pesimälintuja: esimerkiksi Pohjois-Suomen soilla pesivä jänkäsirriäinen, jonka Euroopan kannasta peräti 69 prosenttia pesii Suomessa, sekä sisävesien tyyppilaji härkälintu (19 %), ovat nyt Euroopassa vaarantuneita. Myös yksi Euroopan ja Suomen yleisimmistä kahlaajista, taivaanvuohi, on vähentynyt ja luokitellaan nyt vaarantuneeksi.

Uuden uhanalaisuusarvion tulokset vahvistavat muiden tutkimusten ja seurantojen kertomaa. Euroopan linnustoa uhkaavat muun muassa tehomaa- ja metsätalous, vesien pilaantuminen, vieraslajit sekä liiallinen metsästys ja kalastus. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin monin tavoin, ja etenkin arktisella alueella pesivät linnut vähenevät ja ovat vaarassa hävitä Euroopasta.

Luontokadon torjumisessa eletään nyt ratkaisun hetkiä. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous kokoontuu tällä viikolla Kiinassa tavoitteenaan luontokadon pysäyttäminen. Euroopan lintujen uhanalaisuusarvio on yksi lisäosoitus siitä, että kokouksessa on saatava aikaiseksi konkreettisia ja sitovia päätöksiä.

 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: stjärtand (jouhisorsa), ejder (haahka), fjällgås (kiljuhanhi), rödspov (mustapyrstökuiri), myrsnäppa (jänkäsirriäinen), gråhakedopping (härkälintu), enkelbeckasin (taivaanvuohi)

 

VALOKUVIA vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä

 

LISÄTIETOJA

suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 010 406 6205, teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry


Alkuperäinen tiedote: https://www.birdlife.fi/tiedote-20211014/

Posted in Birdlife, Uutiset.