Vaikka maassa riittää lunta ja pakkasta, alkaa pesimäkausi jälleen vääjäämättä käynnistyä. Eteläisessä Suomessa on jo havaittu ensimmäisiä muuttolintujakin. Varsinaisia pesinnän merkkejä on kuitenkin näkyvissä vasta harvoilla lajeilla.
Varhaisista pesijöistä käpylintujen pesinnät ovat paikoin jo käynnissä. Tiaiset ja viherpeipot laulavat jo. Tikkojen rummuttelua voi nyt kuulla koko maassa ja pöllöjenkin huhuilukausi on käynnistynyt. Ensimmäisiä havaintoja laulavista linnuista voikin ilmoittaa jo atlakseen.
Havaintojen kirjaamisesta
Kevätalven atlasretkillä kannattaa muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioittehan, että myös mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2-3) tulisi käyttää vain pesimäaikaan. Esimerkiksi ruokinnoilla talvehtivat linnut, kuten keltasirkut, voivat innostua laulamaan kevätauringon lämmittäessä, vaikka eivät vielä ole siirtyneet pesimäreviireilleen. Varsinaiset reviirit ovat monilla lajeilla helposti todettavissa käymällä paikalla myöhemmin keväällä uudelleen. Pesimäreviireilleen vakituisesti asettuneille linnuille merkitään pesimävarmuusindeksiksi 4 tai 5.
Pesimäaika vaihtelee lajeittain ja alueittain. Pesimäajoista on tietoa lintukirjoissa ja erilaisilla verkkosivuilla (kuten luontoportissa). Pesimävarmuusindeksien käyttöä ohjeistetaan atlaksen nettisivuilla laajasti ja myös lajikohtaisesti. Ohjeet on hyvä kerrata ennen varsinaisen maastokauden alkua. Huomiota kannattaa kiinnittää pesintöjen varmistamiseen eri lajeilla –varmistetut pesinnät ovat arvokkaita atlashavaintoja.
Vaikka ruudulta olisikin jo runsaasti havaintoja, ei havaintojen ilmoittamista kannata empiä. Nyrkkisääntönä on aina parempi ilmoittaa havainto kuin olla ilmoittamatta. Atlashavaintoja ei voi olla liikaa ja ongelma onkin monin paikoin päinvastainen: yleisten lajien osalta havaintoja kertyy niukasti. Esimerkiksi viherpeipon atlaskartta on vielä varsin aukkoinen eteläisintä Suomea myöten. Ilmoita siis atlashavaintoja matalalla kynnyksellä, missä päin maata liikutkin.
Osallistu laskentoihin
Kesällä 2024 jatketaan Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird and Biodiversity Areas) linnuston seurantaa. Seurattavat alueet on valittu niin, että laskennat niillä tukevat myös atlasta. Laskentakohteita on Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. BirdLife korvaa osallistujille matkakulut ja päivärahoja. Lue lisää IBA-laskennoista uusimmasta BirdLife-lehdestä. Jos osallistuminen kiinnostaa, ota yhteyttä: tero.toivanen@birdlife.fi.
Luomuksen linnustonseurannan kevään ja kesän laskennat hyödyttävät myös atlasta. Vakiolinjan voi nyt varata tulevalle kesälle. Erityisesti kannattaa laskea heikosti tutkitulta alueelta vakiolinja, jota ei ole vielä atlaskaudella (2022–) laskettu (lista tällaisista vakiolinjoista).
Lisätietoa ympäristöministeriön rahoittamasta lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/