Kevätmuutto kiihtyy ja pesinnät etenevät
Toukokuussa kevät on parhaimmillaan, ja lintupaikat koko maassa täyttyvät lintujen lisäksi niiden tarkkailijoista. Toukokuu onkin oivaa retkeilyaikaa niin muutonseurantaan kuin pesimälinnuston kartoittamiseen.
Kevään edetessä myös atlashavaintojen määrä on kasvanut vauhdilla, ja pian täyttyykin jo 50 000 atlashavainnon raja. Isot kiitokset kaikille havaintojaan ilmoittaneille! Muistattehan, että kuka tahansa voi ilmoittaa havaintoja atlakseen. Havaintoja kannattaa ilmoittaa myös suosituilta retkeilypaikoilta: näin varmistutaan, että niiden hyvin havainnoidusta linnustosta saadaan oikea kuva myös lintuatlakseen.
Varmoja pesintöjä on ilmoitettu viime aikoina muun muassa rastailta, telkältä, joutsenilta ja lokeilta. Todennäköiseen pesintään viittaavia havaintoja on tehty kiihtyvässä määrin muun muassa peipoilta, punarinnalta, rastailta ja kuovilta.
Linnustonseurannat
Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja (mm. maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitiedot), rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Seurantojen tiedot tulevat atlakseen viiveellä sitten, kun aineistojen automaattinen muuntaminen pesimävarmuusindekseiksi on tehty. Linja- ja pistelaskennoissa laskija voi tehdä indeksitulkinnan myös itse. Joka tapauksessa laskentojen tuloksia ei tarvitse ilmoittaa erikseen atlakseen.
Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat toukokuun lopussa alkavat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Vakiolinjojen verkosto kattaa koko Suomen ja laskenta-aika alkaa toukokuun lopulla. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle – ja atlakselle! Tutustu laskentamuotoon ja varaa itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Läpimuuttajat
Läpimuuttajien ja talvehtijoiden kohdalla kannattaa varsinkin eteläisessä Suomessa käyttää harkintaa pesimävarmuusindeksejä kirjatessa. Esimerkiksi koskikarat viivyttelevät eteläisen Suomen talvehtimisalueillaan usein toukokuulle asti innostuen keväämmällä myös laulelemaan. Havainto ei kuitenkaan välttämättä viittaa pesintään, vaan linnut saattavat poistua kevään edetessä pohjoiseen.
Läpimuuttajista esimerkiksi järripeipon ja liron kaltaisten lajien kohdalla on hyvä muistaa, että lajit pesivät hyvin harvoin eteläisessä Suomessa. Havainnot samalla paikalla useampana päivänä laulavasta järripeiposta eivät siis välttämättä viittaa pesintään, vaan kyseessä voi olla muuttomatkallaan pysähtynyt lintu. Touko–kesäkuun vaihteessa lieterannoilla havaitut kahlaajat voivat puolestaan olla jo syysmuuttomatkalla. Osviittaa lajien summittaisista pesimäalueista saa esimerkiksi edellisen atlaksen tuloksista:
Pulmallisissa tilanteissa voit myös kysyä apua oman yhdistyksesi atlasvastaavalta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/yhdistysten-atlasvastaavat/
Lintuatlaksessa selvitetään lintujen pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa vuosina 2022–2025. Pesinnän varmuutta kuvataan havainnoille annetuilla pesimävarmuusindekseillä. Osallistu lintuatlakseen ilmoittamalla omat lintuhavaintosi ja kirjaamalla havaintoihin pesimävarmuusindeksi!
Lisätietoja:
lintuatlas.fi
www.birdlife.fi/lintuatlas
Terveisin,
Otso Valkeeniemi
PPLY:n atlasvastaava