Rengastuksessa tarvittavaa välineistöä. © Ville Suorsa
Rengastus on yleiskeino saada tietoa merkittyjen lintujen myöhemmistä vaiheista.
Rengastuksella kerätään perustietoa mm. eri lintulajien ja lintupopulaatioiden muuttoreiteistä, levähdys- ja talvehtimisalueista sekä niiden ikärakenteesta, kuolleisuudesta ja kuolinsyistä, kannanvaihteluista ja -koosta.
Rengastuksessa linnun jalkaan kiinnitetään alumiini- tai teräsrengas (terästä käytetään linnuilla jotka ovat tekemisissä paljon veden kanssa, kuten vesilinnut ja kahlaajat). Näiden lisäksi erityisprojekteissa voidaan käyttää väri- tai lukurenkaita, jolloin lintua ei tarvitse pyydystää sen yksilölliseksi tunnistamiseksi.
Rengastuksen yhteydessä aikuisilta linnuilta määritetään mahdollisuuksien mukaan ikä ja sukupuoli, mitataan usein siiven pituus ja punnitaan paino. Varpuslinnuilta määritetään lisäksi usein ihonalaisen rasvan määrä ja lihaskunto. Lisäksi voidaan esim. määrittää lintuyksilöiden sulkasadon etenemisen aste.
Vuoden 2007 loppuun mennessä Suomessa on rengastettu yhteensä n. 9,5 miljoonaa lintua. Vuosien 2002–2007 vuosittaisten rengastusmäärien keskiarvo on 236 033 yks/v (vaihtelu 201 867 – 260 846 yksilöä/v).
Rengastustoiminta voi kohdistua pesä- tai maastopoikasiin. Poikasrengastusten etuna on tarkka tieto lintujen syntymäpaikasta. Aikuisten lintujen pesimäalueiden alkuperä on esim. lintuasemarengastuksissa muuttoaikana vaikeammin todettavissa. Suomen 2000-luvun vuosittaisista rengastusmääristä keskimäärin n. 40 % on kohdistunut pesäpoikasiin ja 60 % täysikasvuisiin lintuyksilöihin.
Suomessa on kautta aikojen on rengastettu yhteensä 330 lajia, joista 234 lajia on rengastettu myös Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vuonna 2007 Suomen 10 eniten rengastettua lajia olivat järjestyksessä talitiainen, sinitiainen, kirjosieppo, viherpeippo, tilhi, haarapääsky, rautiainen, tuulihaukka, punarinta ja pajulintu.
Rastaskerttusen rengastusprojekti Oulunsalossa. © Ville Suorsa
Pohjois-Pohjanmaalla on lintuja rengastettu 1950-luvulta lähtien, ja toiminta sai merkittävästi lisäpontta 1960-luvun alusta alkaen. Värikkäästä rengastustoiminnan alkuajasta on kirjoittanut Mikko Ojanen Aureola-lehden numerossa 2–3/1989.
Rengastustoiminnassa mukana olevat voivat osallistua erilaisiin valtakunnallisiin rengastusprojekteihin (esim. sisämaan seurantapyynti-, ruokintavakio- ja haarapääskyprojektit), joita johtaa ja koordinoi Helsingin yliopiston rengastustoimisto.
Aikuisia lintuja rengastetaan suuria määriä lintuasemilla, joita toimii Suomessa 2000-luvulla yhteensä 12 kappaletta. Pohjois-Pohjanmaan alueen ainoa aktiivinen lintuasema sijaitsee Siikajoen Tauvossa. Siellä on vuosina 1965–2007 rengastettu yhteensä n. 284 000 lintuyksilöä.
Rengastustoimintaa voi harjoittaa jokainen, joka:
- on täyttänyt 18 vuotta
- on läpäissyt lintujentuntemustentin (eri lupatyypeille on omat tenttinsä)
- on osoittanut osaavansa rengastustoiminnan periaatteet (lintujen oikeanlainen käsittely ja pyyntivälineiden oikeanlainen käyttö)
Rengastustoimintaa (luvat, tentit, tiedotus) valvoo ja rengastustietoja hallinnoi Suomessa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimisto.