Aluerariteettikomitea käsitteli kokouksessaan 4.3.2007 82 havaintoilmoitusta, joista 10 koski RK-lajeja. Käsiteltyjen havaintojen määrä oli poikkeuksellisen suuri vanhojen havaintojen karhuamisen aikaansaaman hyvän ilmoitusaktiivisuuden ansiosta.
Lajilistan muutokset
ARK:n tarkastettavien lajien lista muuttui. RK ilmoitti tiedotteessaan 26.8.2006 pudottavansa listaltaan 1.1.2007 alkaen seuraavat lajit, jotka päätettiin ottaa ARK:n lajilistalle: amerikanjääkuikka, arosuohaukka (kaikki puvut), pikkukiljukotka, valkosiipitiira, lyhytvarvaskiuru, sepelsieppo, ruokosirkkalintu ja viirusirkkalintu. Lisäksi ARK:n lajilistalle päätettiin lisätä mustajoutsen (E-kat.) ja morsiosorsa (E-kat.). RK:lta pudonneiden lajien kasvattaman työmäärän takia, ja perusteellisen keskustelun päätteeksi seuraavat 14 nimikettä päätettiin pudottaa ARK:n lajilistalta 1.1.2007 alkaen: haarahaukka, kilju-/pikkukiljukotka, liejukana, avosetti, heinäkurppa, lampiviklo, leveäpyrstökihu, pikkukajava, kuningaskalastaja, valkoselkätikka, mustaleppälintu, rytikerttunen, luhtakerttunen ja taigauunilintu. Näistä lajeista tai lajipareista tarkastetaan edelleen havainnot vuoden 2006 loppuun asti. Yllä mainitut muutokset on päivitetty PPLY:n kotisivuille ARK:n lajilistaan ***päivitä linkki***.
ARK-listalta poistamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat havaintojen suuri lukumäärä, helppo määritettävyys ja havaintojen pieni hylkäämisprosentti, sekä jossain määrin myös lajin yleisyys muualla Suomessa. Kuitenkin esimerkiksi haarahaukasta on puutteellisen kuvauksen takia hylätty yhä monia havaintoja, vaikka laji on melko säännöllinen harhailija Pohjois-Pohjanmaalla. ARK kehottaakin kriittiseen otteeseen maastomäärityksissä – kaikkia huonosti nähtyjä lintuja ei ole pakko määrittää lajilleen ja julkaista. ARK oli esimerkiksi yhtä mieltä siitä, että taigauunilintuja ei tulisi julkaista yhdistyksen havaintokatsauksissa pelkän äänihavainnon perusteella, koska muun muassa puukiipijän ja kuusitiaisen ääntely voi olla likipitäen identtinen taigauunilinnun kutsuäänen kanssa. Yhdistyksen havaintotoimikunta ja Tiiran yhdistyskäyttäjät voivat kysyä havainnoitsijoilta lisätietoja jotain yksittäistä havaintoa koskien, tai edelleen pyytää ARK:ta tarkastamaan jonkin poikkeavan havainnon myös sellaisesta lajista, joka ei ole ARK:n lajilistalla.
Joitakin helposti tunnettavia ja melko yleisiä lajeja päätettiin edelleen pitää tarkastuksen piirissä. Esimerkiksi niittysuohaukasta ja sitruunavästäräkistä ARK tarkastaa edelleen kaikki havainnot. Vaikka kyseiset lajit ovat joinakin viime vuosina pesineet Pohjois-Pohjanmaalla, voivat tällaiset ilmiöt olla ohimeneviä, ja sitä paitsi molempien lajien naaraspukuiset linnut ovat vaikeita määrittää. Lajilista haluttiin myös pitää mahdollisimman yksinkertaisena, eikä kuormittaa sitä liioilla määrittelyillä. Tällä hetkellä ainoat määrittelyt ARK:n lajilistalla ovat sepelhanhen ja mustapäätaskun alalaji- sekä pikkukultarinnan ajankohtaan perustuva määrittely. Havainnoitsijat pystyvät varmasti itsekin arvioimaan sen, että esimerkiksi niittysuohaukkakoiraasta ei tarvita kovinkaan monirivistä kuvausta havainnon hyväksymiseksi – toisin kuin naaraspukuisesta.
Vanhat havainnot
Joulukuun ja helmikuun välinen vanhojen havaintojen karhuaminen tuotti tulosta. ARK kiittää hyvästä ilmoitusaktiivisuudesta, jonka ansiosta Pohjois-Pohjanmaa on nyt hyvin edustettuna loppukeväällä ilmestyvän Linnut-vuosikirjan RK- ja pikkuharvinaisuuskatsauksissa. Silti vanhoja havaintoja on ilmoittamatta vielä jonkin verran, ja ARK toivookin yhteistyön jatkuvan havainnoitsijoiden kanssa. Ilmoituksia olisi hyvä tehdä vielä ennenkuin kevät koittaa ja kotona istuminen vähenee. Havainnot, joista on saatavilla yksiselitteinen kuva-, video- tai äänitysdokumentti, eivät tarvitse tuekseen kattavaa kirjallista kuvausta, joten ilmoituksen tekeminen ei vie paljon aikaa. PPLY:n kotisivuilta löytyy listaus ilmoittamattomista havainnosta ***päivitä linkki***.
Vanhojen havaintojen ilmoittamiseen liittyy tiettyjä ongelmia. Voidaan kyseenalaistaa pystyykö kukaan kuvaamaan yksityiskohtaisia tuntomerkkejä muistinvaraisesti vuoden-parin takaisesta havainnosta. ARK haluaakin korostaa alkuperäismuistiinpanojen tärkeyttä. Nytkin alkuperäismuistiinpanot ratkaisivat havainnon käsittelyn havainnoitsijan eduksi useissa tapauksissa. Alkuperäismuistiinpanoihin voi lyhyesti listata, vaikka ranskalaisilla viivoilla, tärkeimmät havaitut tuntomerkit, jotka ratkaisivat lajimäärityksen. Vihkoon rustatut, ja ARK:lle kopioidut kuvat antavat suuresti lisäinformaatiota, vaikka piirustustaito ei olisikaan erinomainen. Havainnon kriittisestä tarkastelusta ja tuntomerkkien kirjaamisesta on ennen kaikkea hyötyä havainnoitsijalle itselleen.
Havaintoja hylättiin vain muutama. Kaikissa tapauksissa kyseessä oli liian niukka kuvaus vanhasta havainnosta tai liian nopea tilanne. On ymmärrettävää, että vanhasta havainnosta on vaikea kuvata yksityiskohtaisia tuntomerkkejä, eikä havainnon hylkääminen tarkoita sitä, että havainnon oikeellisuutta epäiltäisiin. ARK tarkastaa havaintoja niiden julkaisemista varten.
Uudet havainnot
Tästä vuodesta alkaen myös pikkuharvinaisuuksien (so. ARK-lajien) ilmoittamista on syytä nopeuttaa, sillä Linnut-vuosikirjan pikkuharvinaisuuskatsaus alkaa tulevaisuudessa suunnitelman mukaan ilmestyä samassa aikataulussa kuin RK-katsauskin. Toisin sanoen, vuoden 2007 pikkuharvinaisuuksien viimeinen ilmoituspäivämäärä on 31.1.2008, jotta havainnot ehtisivät katsaukseen. Kaikkein järkevintä on toki tehdä havaintoilmoitus tuoreeltaan.
BirdLife Suomen rariteettikomitealta tulleen pyynnön mukaan RK-havainnot toivotaan palautettavan ARK:n kautta, jotta ARK voi antaa lausunnon havainnosta RK:lle. Havaintoilmoitus onkin syytä lähettää joko ARK:n sihteerille, tai samanaikaisesti sekä RK:n että ARK:n sihteereille, jotta RK:n sihteerin ei tarvitsisi lähettää sitä enää erikseen ARK:lle. RK:lle on hyötyä ARK:n paikallistuntemuksesta havainnon arvioinnissa.
Muut asiat
ARK:n kokouksessa keskusteltiin lisäksi ARK:n sääntöjen muokkaamisesta, ajankohdaltaan poikkeavien havaintojen tarkastamisesta, Tiira-havaintotietokannan tulevaisuudennäkymistä ARK-työhön liittyen sekä ARK-katsausten kirjoittamisesta. Seuraava ARK-katsaus on tarkoitus kirjoittaa keväällä ilmestyvään Aureola-vuosikirjaan. ARK on luottavaisin mielin mukana yhdistyksen tavoitteessa saada vanhat vuosikirjat julkaistua lähitulevaisuudessa. Näin havainnoitsijatkin tulevat pian saamaan kaipaamansa palautteen ilmoitetuista ARK-havainnoista – vuosikirjassa julkaistun katsauksen.
Nyt hyväksytyt havainnot päivitetään lähiaikoina PPLY:n lajilistan harvinaisuusluetteloon ***päivitä linkki***, jossa on listattuna kaikki Pohjois-Pohjanmaalla tähän mennessä hyväksytyt ARK- ja RK-havainnot.
ARK kokoontuu seuraavan kerran ennen elokuista RK:n kokousta. Havaintoilmoituksia toivotaan siitä huolimatta lähetettävän ARK:n sihteerille niin pian kuin mahdollista. Uusista havainnoista ilmoituksia toivotaan tuoreeltaan, sillä ARK käsittelee havaintoja myös sähköisesti kokousten välissä.