Pitkä helteinen jakso tuottaa vähentyneille pääskyille haasteita.
Sopivaa pesänrakennussavea on huonosti saatavilla, kun lätäköt ja
savikot ovat kuivuneet. BirdLife muistuttaa, että pääskyjä voi auttaa
yksinkertaisesti kastelemalla eli tekemällä lätäköitä sopiviin avoimiin
savisiin paikkoihin tai tuomalla pihapiiriin pesänrakennusaineeksi
savea, joka pidetään kosteana.
Räystäspääsky pesii tavallisesti räystäiden alla rakennusten seinillä.
Haarapääsky rakentaa pesänsä kattoparruille ulkorakennusten sisään,
siltojen alle, laiturien suojaan ja muihin vastaaviin paikkoihin.
Molemmat muuraavat pesänsä savesta, syljestä ja kasvinosista. Pesää
varten pääskyt tarvitsevat noin tuhat nokallista savea.
Räystäspääskyn pesänrakennusta voi auttaa myös kiinnittämällä vähän
katon alapuolelle seinustalle tukevan laudan, jonka päälle pääsky voi
rakentaa pesänsä. Näin pesät eivät kuivuessaan pääse putoamaan seinältä.
Tutuilla pääskyillä menee erittäin huonosti. Kaikki Suomessa pesivät
pääskylajit ovat vähentyneet. Räystäspääsky on vähentynyt tällä
vuosituhannella noin 75 prosenttia ja 1980-luvulta lähtien yli 90
prosenttia. Haarapääskyn kanta on 2000-luvulla pienentynyt lähes 40
prosenttia.
Haara- ja räystäspääskyn lisäksi Suomessa pesii törmäpääsky, joka
kaivertaa pesänsä hiekkatörmiin. Sen kanta on romahtanut nopeasti
2000-luvulla alle puoleen. Rakennusten ja puiden koloissa pesivä
tervapääsky ei nimestään huolimatta ole sukua varsinaisille pääskyille.
Myös tervapääsky on vähentynyt alle puoleen 1980-luvulta. Kaikkien
pääskyjen vähenemisen pääsyynä pidetään hyönteisravinnon vähenemistä.
Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: hussvala (räystäspääsky), ladusvala
(haarapääsky), backsvala (törmäpääsky), tornseglare (tervapääsky)
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786,
teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry