http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711222200550630_u0.shtml
Metsäyhtiö ja kuvaaja ovat erimielisiä siitä, oliko alueella kuukkelireviiri.
- Kuukkelin kanta on romahtanut.
- Huoli vanhoista metsistä on suuri.
- Metsäyhtiö perustelee toimineensa laillisesti.
Kansainvälisesti menestyneen Metsän tarina -elokuvan kuukkelimetsä on avohakattu Etelä-Karjalassa. Asialla on ollut metsäyhtiö UPM.
Luontokuvaaja Hannu Siitonen ja yhtiö ovat erimielisiä siitä, oliko paikalla kuukkelin reviiri, vai ei.
Siitosta alati lisääntyvät vanhojen metsien hakkuut masentavat.
– 2010-2012 kävin kuvaamassa siellä ja aina kun menin sinne ja vihelsin, tuli kaksi kuukkelia siihen. Olin merkinnyt alueelta neljä kuukkelia karttaan. Se todistaa, että se on ilman muuta reviiriä.
Suomen luonnonsuojeluliitto on jo useampaan otteeseen ärähtänyt metsäyhtiö UPM:lle Metsän tarinan kuvauspaikkojen hakkuista. SLL:n ja Etelä-Karjalan Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan UPM:n avohakkuut ovat kadottaneet luontoarvoiltaan arvokkaan metsän Etelä-Karjalassa Ruokolahdella.
– Eihän se tietysti hyvältä tunnu. Viedään viimeiset Etelä-Suomen vanhemmat metsät, joissa on vaativa eliöstö. Siellä on paljon muita, varmaan vielä harvinaisempia eliöitä. Kun nämä menevät, eivät meidän lapset ja lapsenlapset tule näkemään tällaista kunnon metsää.
Pitkällä aikavälillä luonto palautuu ennalleen, mutta Siitosen mukaan lähitulevaisuus näyttää huonolta.
– Metsän lisähakkuut, joita hallituskin ajaa, ovat masentavia. Onko meidän ihmisten pakko olla niin ahneita, että kaikki viedään tulevilta sukupolvilta?
UPM: Ei reviiriä
Metsäyhtiö UPM:n ympäristöasioista vastaava sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa kiistää, että alueella olisi kuukkelireviiri. Ainakaan yhtiön tiedossa se ei ole ollut. Alue on ollut tavanomaista talousmetsää. Reviiri olisi suojeltu, jos reviiri olisi ollut.
– Luonnonsuojelupiirin kanssa on käyty metsien käytöstä pitkään positiivista keskustelua. Tältä Oritsuo-Petrankangas -alueelta ei ole reviiritietoja toimitettu. Muutama yksittäinen havainto on ollut. Jos reviiri on rajattu, noudatamme yhteistyössä luonnonsuojeluliiton kanssa laadittua vapaaehtoista kuukkelialueen metsänkäsittelyohjeen periaatetta siitä, miten kuukkelialueella toimitaan. Kuukkelireviirillä toimitaan niin, ettei synny yli sadan metrin avohakkuita.
Oksan mukaan Siitonen ei ole toimittanut reviiritietoa yhtiölle.
– Toivomme, että tieto toimitetaan meille. Muuten me emme voi ottaa sitä huomioon. UPM on toiminut kohteella lainmukaisesti.
Jatkuva ristiriita
Suomen metsien käyttö ja niissä elävien lajien tilanne on jatkuvassa ristiriidassa. Viime aikoina vastustus erilaisia hakkuita kohtaan on ollut hyvin äänekästä.
Samaan aikaan hallitus pyrkii lisäämään metsien käyttöä.
Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman tavoitteena on lisätä hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Se tarkoittaisi yli 20 prosentin lisäystä nykyiseen, huomauttaa luonnonsuojeluliitto.
Metsäteollisuus kattaa noin viidenneksen Suomen viennistä. Alan tuoreen tutkimuksen mukaan metsäteollisuuden verojalanjälki Suomeen on lähes 4 miljardia euroa vuodessa. Metsäteollisuus elättää suurta osaa Suomesta.
Tästä kärsivät kuukkeli, muut linnut ja metsien uhanalaiset lajit. Suomen metsissä elää yli 800 ihmisen toimien vuoksi uhanalaista lajia. Jos niiden elinolosuhteita ei korjata, jopa kahta sataa lajia uhkaa sukupuutto seuraavien 50 vuoden aikana.
Kuukkeli on paikkauskollinen varislintu, joka elää pienellä, noin neliökilometrin alueella. Se varastoi kesän aikana talveksi tuhansia ruokavarastoja, joille liikkuu kovilla pakkasilla vain muutaman kerran päivässä. Erittäin luottavaista pientä varislintua on kutsuttu jätkän onnenlinnuksi ja sielunlinnuksi.
Vanhojen metsien lajina kuukkelin kanta on puolittunut, ellei romahtanut jopa enemmän viimeisten vuosikymmenten aikana. Laji oli aiemmin yleinen Etelä-Suomea myöten, mutta nykyään sitä tapaa varmimmin Koillismaalla ja Lapissa. Etelä-Karjalan kuukkelit ovat Suomen eteläisimpiä.´
UPM: Kestävää on
UPM:n Oksan mukaan yhtiön puunkäyttö 2000-luvulla ei ole kauheasti muuttunut.
– On jouduttu sulkemaan paperitehtaita ja muutamana viime vuonna on investoitu sellutehtaaseen. Hakkuumäärä on hieman noussut, mutta määrä on tasainen. Me käytämme puuta noin 19-20 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Luonnonvarakeskus määrittää kestävän hakkuumäärän.
– Puuston kasvu lisääntyy miljoona kuutiota vuodessa. Metsien hakkuut prosentuaalisesti kestävään hakkuumäärään nähden eivät ole nousseet Vaikka puun käyttöön on investoitu, kestävät hakkuumahdollisuudet ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan nousseet. Naapurimaa Ruotsin metsien käytön intensiteetti on 85 prosenttia. Suomessa se on nyt 65 prosenttia ja voi nousta investointien jälkeen 70 prosenttiin metsien kasvusta.
Puuntuotannollinen kestävyys ei ole välttämättä vastuullisuuden ainoa mittari, Oksa huomauttaa.
– Sen takia muun muassa metsäteollisuudessa on ollut lahopuukampanja, joka on uhanalaiselle lajistolle yksi merkittävin tekijä. Viime vuosina keskustelu on ollut kritiikin puolella, jossa on taustatekijöitä, joita olemme pyrkineet muuttamaan. Esimerkiksi suojeluohjelma Metson rahoitus pieneni ja metsäteollisuus on ollut mukana pyytämässä lisärahoitusta ja nyt sitä on muutaman kerran nostettu jo.
Etelä-Karjalassa hakattu kuukkelimetsä on FSC-sertifioitua metsää.
– Auditoija tekee lopullisen päätöksen, onko sertifikaatin mukaisesti toimittu. Yhteiskuntavastuu on metsäsertifiointia, sidosryhmäkeskustelua, lain ja sertifioinnin ylittäviä hankkeita ja monimuotoisuuden eri tekijöiden huomioimista. Aina meillä on silti varaa parantaa.
Kuukkelimetsän hakkuista uutisoi ensin Yle.