Pesimäkausi päättymässä
Lintujen syysmuutto kiihtyy ja pesimäkauden osalta eletään jo loppumetrejä. Varmoja pesintöjä voi kuitenkin edelleen havaita: monilla monta kertaa kesässä pesivillä lajeilla, kuten mustarastaalla ja haarapääskyllä voi vielä olla poikaset ruokittavina. Myöhään pesivistä lajeista poikueita voi havaita esimerkiksi pilkkasiivellä.
Valtaosalla lajeista pesinnät ovat kuitenkin jo ohi. Varttuneiden poikasten osalta kannattaa käyttää harkintaa indeksien merkitsemisessä, sillä poikue voi olla peräisin myös naapuriruudulta. Havainnot parveutuneista ja jo selvästi muuttomatkalla olevista linnuista, kuten lähes kaikista kahlaajista, eivät enää viittaa pesintään (pesimävarmuusindeksi 1).
Miljoona havaintoa lähestyy
Nyt on hyvä aika tarkistaa niiden atlasruutujen tilanne, joilla olet käynyt kevään ja kesän aikana. Monelta ruudulta on ilmoitettu lähinnä kiinnostavampia lajeja tai helposti havaittavia varmoja pesintöjä. Tutultakin ruudulta voi siis edelleen puuttua monien yleisten lajien, kuten pikkuvarpusen tai pajulinnun pesintään viittaavia havaintoja. Kaikki havainnot ovat tärkeitä atlaksessa ja seuraavan maastokauden suunnittelussa. Kesän havaintoja tallennetaan nyt ahkerasti ja miljoonan atlashavainnon raja lähestyy vauhdilla – auta saavuttamaan tavoite kirjaamalla omat havaintosi!
Tutki esimerkiksi oman mökkiruutusi tai kesän vaelluskohteen tiedot lintuatlaksen tulospalvelusta ja täydennä niitä omilla havainnoillasi. Mahdollinenkin pesimähavainto matalalla pesimävarmuusindeksillä (indeksit 2 ja 3) on aina parempi kuin lajin puuttuminen ruudun listalta kokonaan. Huomaathan, että indeksejä voi myös korottaa muiden tekemien havaintojen perusteella: jos joku on havainnut saman yksilön tai parin samalla paikalla eri päivänä, indeksiksi tulee jälkimmäiseen havaintoon 4 tai 5.
Katse ensi vuoteen
Atlas on edennyt toisena kesänään hienosti, josta kiitokset kaikille havaintojaan kirjanneille! Tekemistä kuitenkin riittää kaikille halukkaille vielä kahdelle jäljellä olevalle kaudelle. Eteläisessä Suomessa atlaksen painopiste siirtyy yhdistysten vähemmän retkeiltyihin osiin. Lapin ja Itä-Suomen osalta korostuu parhaaseen atlasaikaan kohdistettava tehoretkeily. Kahden ensimmäisen vuoden ahkera pohjatyö helpottaa selvitysasteiden nostoa, joten on tärkeää, että kaikki havainnot ovat käytössä jo seuraavaa kesää suunnitellessa.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla:
https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Osallistu ilmoittamalla lintuhavaintosi ja merkitsemällä havaintoon pesimävarmuusindeksi. Indeksit:
https://lintuatlas.fi/indeksit/ sekä https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut, valitse karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi ”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”:
https://laji.fi/map. Tai tulospalvelussa Ruudut: https://tulokset.lintuatlas.fi/grid
Lisätietoa mm. pesimävarmuussummasta ja selvitysasteesta: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
— Aapo Salmela Suojeluasiantuntija – Conservation Officer Lintuatlaskoordinaattori – Bird Atlas Coordinator BirdLife Suomi – BirdLife Finland +358 50 511 7376 aapo.salmela@birdlife.fi