Kohteen tarkempi sijainti selviää klikkaamalla kohteen nimen karttalinkkiä (Maanmittauslaitos, Kansalaisen karttapalvelu.fi). Kohteen kuvauksessa on maastotyypin lisäksi lueteltu alueella tavattuja harvinaisempia lintulajeja, samoin joitakin putkilokasvilajeja. Taivalkosken alue kuuluu ilmastollisesti pohjoisboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen (taiga) ja täältä löytyy runsaasti edustavia vanhan metsän suojelualueita. Kohteista 1‒17 ovat metsäluontokohteita, kohteet 18‒22 suoluontokohteita, kohteet 23‒39 vesilintu- ja kahlaajakohteita sekä kohteet 40‒41 peltokohteita ja kohde 42 Taivalvaaran hyppyrimäen tarkkailupiste. Reittiohje on kuvattu alkaen Taivalkosken kirkonkylän keskustasta.
Näiden kohteiden lisäksi syytä mainita vielä koko joukko uhanalaisia metsäkohteita (Taivalkoskella 6 suojelua kaipaavaa kohdetta), joista saa lisätietoa Suomen valtion suojelemattomat arvometsät.
(päivitetty 25.4.2021 khi)
Kohde/ajo-ohje |
Kuvaus |
| 1. LATVAKOUVANVAARA
Keskustasta tietä 863 noin 30 km Posion suuntaan, kääntö Loukusanjärven päästä vasemmalle 7 km Kylmälän taloille, josta polkua pitkin länteen 3 km Pääojan yli Latva-Kouvan vaaralle. Toinen reitti on Pudasjärven Kouvan kylältä polkua pitkin 2 km ja kolmas Pudasjärven Rytivaaran kautta tulevaa polkua pitkin. Kuntoa vaativa kohde. |
Yksi Taivalkosken alueen rehevimmistä rinnemetsistä. Vaaran jyrkillä ja osin kallioisilla rinteillä on paljon lahopuuta. Monipuolinen lintu- ja kasvimaailma, joista useimmat lintulajit alueella pesivinä: sinipyrstö, pikkusieppo, idän- ja lapinuunilintu, sirittäjä, pikku- ja pohjansirkku, kirjosiipikäpylintu, taviokuurna, pohjantikka sekä kasveja; puna- ja mustakonnamarja, kielo, metsäorvokki ym. ja alle 2 km päästä menestyy neidonkenkä (hieman Pudasjärven puolella). |
| 2 KUMPUVUJENSELKÄ
Keskusta tietä 863 Posion suuntaan noin 35 km, jossa Kivilammen tienhaarasta vasemmalle 4 km kämppäkartanolle (portti). Tästä metsäautotietä vaikka pyöräillen 4 km Marjalammelle (jopa 355 mpy) ja metsiä pitkin pohjoiseen 2 km kohteelle (kuuluu kansallispuistoon). Kuntoa vaativa kohde. |
Vähemmän tutkittu syrjäinen ja jylhä kuusivaltainen erämaa-alue vaaranrinteineen ja soineen, vanhojen metsien lintu- ja kasvilajeja. Kumpuvujenselkä nousee yli 400 metrin korkeudelle (mpy). Hienot näkymät vaaran korkeilta rinnesoilta etelään. Alueelle tyypillisiä lintulajeja: pohjantikka, sinipyrstö, pohjansirkku, metso, riekko, hiiri- ja varpuspöllö ym. |
| 3. SALMITUNTURI
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan 40 km, josta oikealle 5 km ent. Mustavaaran kaivosalueen läpi altaan pohjoispuolelle ja sieltä vanhaa Kirkkopolkua tai metsiä pitkin kansallispuistoon Salmitunturin alueelle. Alue lienee Lapin eteläpuolisen Suomen suurin yhtenäinen metsäerämaa-alue (suuruusluokkaa 100 km2). Kuntoa vaativa kohde. |
Alue pääosin vaarojen hallitsemaa vanhojen kuusikoiden ja rinnesoiden mosaiikkia. Sinipyrstön esiintymät ovat joinakin vuosina runsaita. Vanhan metsän lajeja; sinipyrstö, idänuunilintu, sirittäjä, peukaloinen, pohjansirkku, taviokuurna, kirjosiipikäpylintu, kuukkeli, pohjantikka, mehiläishaukka, hiiripöllö sekä kasveista mm. pohjansinivalvatti. |
| 4. PYHITYSTUNTURI
Keskustasta tietä 863 Siekkiseen, josta kääntö oikealle ja heti vasemmalle Vaarakylän tietä Pyhitystunturille opasteiden mukaan noin 40 km. Nousu tunturin laelle 1.5 kilometrin matkalla noin 300 m. Kansallispuistoon kuuluva Koston Pyhitys (Pyhitystunturi) kohoaa paljaslakisena 422 metrin korkeudelle. Huipulta on hyvät näkymät joka suuntaan mm. Syötteelle ja Rukalle. Kuntoa vaativa kohde. |
Tunturin laella esiintyy joitakin tunturikasvilajeja ja paljakalla on tavattu mm. lapinuunilintu. Rehevissä rinnemetsissä asustaa vanhan metsän lajeja: sinipyrstö, pikkusieppo, peukaloinen, taviokuurna… Putkilokasveista rinteillä viihtyvät mm. kapealehti- ja kalkkimaariankämmekkä, riekonmarja (laella), kellotalvikki, rätvänä ja pohjansinivalvatti. |
| 5. MAINUANLEHTO
Keskustasta tietä 863 Siekkiseen, josta Vaarakylän tietä Pyhitystunturin suuntaan noin 25 km. Mainuanlehdon läpi kulkee vanha metsäautotie Pyhitykselle, joten saavutettavuus on hyvä kesäaikaan. |
Alue on kansallispuistoon kuuluvaa vanhaa vaarakuusikkoa rinnesoineen. Alueella tavattu mm. sinipyrstö, idänuunilintu, pohjansirkku, taviokuurna, kuukkeli, lapintiainen, käpylintulajit, pohjantikka ja palokärki sekä hiiri- ja varpuspöllö. |
| 6. LATVAVAARA-LIEJUVAARA
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan 20 km, jossa Kortejärven kohdalta oikealle huonokuntoista metsätietä Latvavaaran päälle 3 km. Tietä ei pidetä kunnossa kansallispuiston takia, joten paras tapa vierailla siellä on jättää auto vaaran alle puiston rajalle. Kuntoa vaativa kohde. |
Kuusivaltaisissa puistometsissä on tavattu mm. pikkusieppo, sinipyrstö, idänuunilintu, sirittäjä, kirjosiipikäpylintu, taviokuurna, kuukkeli, pohjantikka, hiiripöllö, nisäkkäistä mm. liito-orava ja kasveista mm. pohjansinivalvatti. |
| 7. TUNTURIVAARA-MAANSELKÄ
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan 15 km Virkkuseen, josta vasemalle Syötteelle johtavaa tietä Tunturivaaran päälle 5 km. Tunturivaaran päällä on levähdyspaikka, johon voi jättää auton. Toinen paikka on pysäköidä auto sulan maan aikana pitäjän rajalla tien reuna-alueelle. |
Kestopäällystettyä tietä Virkkusesta Syötteelle on kehuttu sen hienojen tienvarsinäkymien johdosta. Pitäjän rajalla, Maanselän kalliorystyn päältä on upeat näkymät etelään ja itään. Alueella tavattuja lajeja: sinipyrstö, idänuunilintu, pohjansirkku, taviokuurna, kirjosiipikäpylintu, kuukkeli, pohjantikka, maakotka, hiiri- varpuspöllö ym. |
| 8. ELEHVÄ
Keskustasta valtatie 20 Kuusamon suuntaan Inkeelle, jossa ennen pitäjän rajaa oikealle Särkelän suuntaan ja ent. kenttäradan kautta Elehvään (yhteensä noin 35 km). Toinen reitti on lähestyä kenttärataa pitkin etelän suunnasta. |
Rehevä pieni luonnonsuojelualue ja rinnekosteikko kotkansiipilehtoineen. Lajistoa: pikkusieppo, peukaloinen, pohjantikka, varpushaukka sekä kasvilajeista mm. kotkansiipi, muita saniaisia sekä lapinleinikki. |
| 9. RÄÄPYSJÄRVI
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan ja Vaarakylän tien kautta opasteiden mukaan Rääpysjärvelle/Soiperoiselle (yhteensä noin 25 km). Toinen reitti kulkee Koitilan tieltä lähtevää metsäautotietä pitkin. Paikalta löytyy nuotiopaikkoja. |
Hienoja harjumuodostelmia sekä kristallin kirkkaita järviä ja lampia. Lajistoa: kuikka, mustalintu, ampuhaukka, palokärki, pohjantikka, hömö-, töyhtö- ja lapintiainen, pohjansirkku ym. |
| 10. KÄRPPÄVAARA- HIRVASKALLIONVAARA
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan Lomavaaraan päälle, josta oikealle Pitkävaaran kautta Kärppävaara-Hirvaskallionvaaraan (yhteensä noin 20 km). Toinen reitti Vaarakylän tien kautta Harjunalasenlammen kohdalta vasemmalle. |
Hirvaskallion vaaran päällys muistuttaa Lapin tuntureista. Alueen rinnemetsissä on tavattu vanhan metsän lajeja; sinipyrstö, pikkusieppo, peukaloinen, töyhtö- ja hömötiainen, idän- ja lapinuunilintu, pohjansirkku, kuukkeli, taviokuurna ym. |
| 11. KYLMÄLUOMA-PAJULUOMA
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) 40 km Itälehtoon 5-tielle ja siitä vasemmalle 10 km, josta ed. vasemmalle Pajuluomalle 2 km (yhteensä noin 52 km). Kylmäluoman retkeilyalueelle on hyvät julkiset opasteet. |
Hiekkaharjujen ja kirkkaiden lampien muodostama kokonaisuus, jossa on tavattu mm. seuraavaa lajistoa: kuikka, kaakkuri, selkälokki, sinipyrstö, lapintiainen, pohjansirkku, kirjosiipikäpylintu, pohjantikka ja palokärki sekä viiru- ja lapinpöllö. |
| 12. PAHKA-/TÖRNINKURU
Keskustasta valtatie 20 Oulun suuntaan 12 km. Vasemmalle Kylmävaaraan lähtevän metsäautotien risteykseen voi pysäköidä auton keskitalvea lukuunottamatta. Paikka on kalliohalsi (kuru), jonka pohjalla virtaa kirkasvetinen puro. Kurun ylärinteellä, sen pohjoisreunalla on talviaikaan metsäruokintaa linnuille. |
Talvella 2020/2021 arvioitiin Pahkakurun alueella asustavan noin 50 hömötiaista, joista puolet rengastettiin. Rehevässä biotoopissa löytyy myös mielenkiintoista kasvilajistoa. Lintulajistoa: maakotka, huuhkaja, hiiri- ja varpuspöllö, harmaapää- ja pohjantikka, peukaloinen, idänuunilintu, palokärki, hömö-, töyhtö-, tali-, sini- ja kuusitiainen, pähkinänakkeli, puukiipijä, kuukkeli, korppi, käpylintulajit, pohjansirkku, taviokuurna. |
| 13. TILSA/KOIVUOJA
Keskustasta valtatie 20 Oulun suuntaan 15 km, josta vasemmalle Raappansuon tietä vajaa km, kääntö vasemmalle metsäautoteitä pitkin noin 3 km ja sitten kääntö oikealle ja kilometrin päästä kääntö vasemmalle, josta Kontiomaan kautta Koivuojalle/Tilsaan (yhteensä 30 km). |
Suojeltu vanhanmetsän kohde käsittää Tilsa- ja Koivuvaaran välisen alueen Tilsasta Pekkalanjärvelle Koivuojan varressa. Suojellun alueen koko on noin 0.5 x 4 km2. Pääosa vuosittain tavattuja lajeja: sinipyrstö, pikkusieppo, lapin- ja idänuunilintu, sirittäjä, tiltaltti, kuusi- ja töyhtötiainen, kuukkeli, palokärki, pohjantikka, taviokuurna sekä kasveista alueella esiintyy pahtarikko, punakonnanmarja, sudenmarja, kielo, näsiä ym. |
| 14. PORTINLOMA
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan, jossa ennen Metsäkylää kääntö vasemmalle kenttäradalle 5 km, josta kääntö oikealle Latvajärventielle ja reilun kilometrin päästä oikealle Isojärven itäpäähän (noin 35 km), josta edelleen pieni kävely maastoitse Isojärven itäpäässä alkavalle Portinlomalle. Kuntoa vaativa kohde. |
Jylhä ja vaikuttava kuru, jonka pohjalla virtaa kirkasvetinen pieni puro. Aleella on vanhaa kuusivoittoista rehevää metsää ja runsaasti lahopuuta. Paikka houkuttelee monia erikoisia lintulajeja: huuhkaja, lapinpöllö, sirittäjä, sinipyrstö, idänuunilintu, pohjantikka ym. Alueella löytyy myös monipuolista kasvilajistoa. |
| 15. KATAJAVAARAN ALUE
Keskustasta seututie 800 Näljängän suuntaan Metsäkylän Kivivaaran päälle ja Varpulehdon linkkimaston kohdalle (36 km), josta oikealle lähtevää metsäautoteitä pitkin pääosin Metsäkylän vanhojenmetsien läpi noin 10 km Katajavaaraan. Tämä Metsäkylän vanhatmetsät-suojelukohde kuuluu sen läntiseen osaan. |
Alueelta löytyy hienojen metsien lisäksi mielenkiintosia lintu- ja kasvilajeja: pohjantikka, sirittäjä, sinipyrstö (joinakin vuosina runsaasti), pikkusieppo, idänuunilintu, kuukkeli, pohjansirkku, viirupöllö sekä putkilokasveista mm. valkolehdokki, harajuuri, punakonnanmarja ja käenkaali. Täällä etelästä Korvuanjokeen (raakkujoki) yhtyy Lohijoki, jonka varressa menestyy mm. karjalanruusu ja korpikaisla. Alueella on myös runsaasti liito-oravan esiintymiä sekä harvinaisia kääpälajeja. |
| 16. HURUNVAARA-KOPPELORÄME
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän ohi 35 km Kivivaaralle, josta vasemmalle metsäautotietä pitkin noin 6 km Hurunvaaraan. Alue kuuluu Metsäkylän vanhatmetsät-kohteena sen itäiseen osaan. Saman tien varressa on Ölkyn kalliot (Saarijärven meteoriittijärven pohjoispäässä). |
Metsäkylän vanhatmetsät-aluetta pidetään keskeisenä taigalajiston leviämisalueena ja se koostuu vanhojen metsien ja rämeisten suojelusoiden kirjomasta mosaiikista. Alueella tavattuja lintulajeja: sinipyrstö, pikkusieppo, pikkusirkku, pohjantikka, mehiläishaukka ym. |
| 17. SEIMIVAARA-HUOKAUSVAARA
Keskustasta seututie 800 pitkin Metsäkylään, josta vasemmalle Pyhäkylän tietä Vääräjärven eteläpäähän ja sen kautta kulkevalle metsäautotielle ja edelleen sitä pitkin alueelle (oikealle haarautuvaa tietä Seimivaaraan ja suoraan/vaasemmalle Seimivaaraan ja Katiskavaaraan). Alue kuuluu Metsäkylän vanhatmetsät-kohteena sen itäiseen osaan. |
Alue sijoittuu Suomussalmen pitäjän Riuskan alueen pohjoispuolelle. Alue on vähemmän tunnettu, mutta siellä on tavattu mm. sinipyrstö pesivänä. Kasvisto on poikkeuksellisen rehevää ja siinä esiintyy huomattavassa määrin keskiboreaalisia pirteitä, Kasvilajeista mm. lettorikko ja lapinleinikki. |
| 18. HUOVISENPAISE
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan Vaarakylän kautta Huovisenjärven ohi 1 km ja sitten vasemmalle metsäautoteitä pitkin Syrjäsuolle/Huovisenpaiseelle (yhteensä noin 20 km). Kuntoa vaativa kohde. |
Entisaikojen rehevä paiseniitty (lettosuo), jossa mm. direktiivilaji lettorikon runsas esiintymä. Huonosti tutkittua linnustoa laajoilla avosoilla edustaa mm. kapustarinta, mustaviklo, jänkäsirriäinen, keltavästäräkki, pensastasku ja suopöllö. |
| 19. VARSOVANSUO
Keskustasta valtatie 20 Oulun suuntaan 5 km Kolmiloukon tienhaaraan ja siitä maastoitse matalia harjujonoja pitkin etelään 3 km. Toinen mahdollisuus on kulkea Metsäkylän (seututie 800) suuntaan ja Väljänlammen jälkeen oikealle metsäteitä pikin suoalueelle. Kuntoa vaativa kohde. |
Laaja soidenuojelualue ja kokonaisuudessaan hieno suoluontokohde. Alueella tavataan kahlaajia ja vesilintuja sekä metsälajeja: jouhi- ja lapasorsa, uivelo, kapustarinta, pikkukuovi, mustaviklo, jänkäkurppa, hiiri- ja varpuspöllö, keltavästäräkki, pensastasku, hömö-, kuusi- ja lapintiainen, lapin- ja pohjansirkku. |
| 20. JOUTENSUO
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan 10 km Majovasuon taloryhmien ohi, jossa vasemmalla aukeaa rämemäntyjen takaa avonainen noin 100 hehtaarin kokoinen Joutensuo. Linnustoa voi tarkkailla lähes tieltä käsin. |
Hieno allikkoinen suoluontokohde, joka on kuvattu jo PPLY:n vanhassa lintupaikkaoppaassa. Kahlaajia ja vesilintuja sekä metsälajeja: 5 eri peruslokkilajia, kalatiira, uivelo, liro, kapustarinta, kuovi ja pikkukuovi, mustaviklo sekä aiemmin tavattuna suokukko ja vesipääsky. |
| 21. KORTESUO-JÄNISSUO
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan 12 km Majovasuon taloryhmien ohi, josta oikealle 1.5 km Koivuvaaran suuntaan ja edelleen oikealle 2 km metsäautotien päähän, johon voi jättää auton. Tästä maastoitse soiden reunaa noudatellen 3 km (kiertäen noin 6 km). Kuntoa vaativa kohde. |
Erinomainen ja laaja-alainen suoluontokohde (3 suota); pesivät suolintulajit sekä harvinaiset ja/tai erikoisemmat muut lajit: pikkujoutsen (muuttavana), mustakurkku-uikku, kapustarinta, pikkukuovi, jänkäsirriäinen, musta-, metsä- ja valkoviklo, liro, taivaanvuohi, jankäkurppa, peruslokkilajit, niittykirvinen, keltavästäräkki, pikkulepinkäinen. |
| 22. SAMMAKKOSUO
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan 14 km ja edelleen vasemmalle Kurtin metsäautoteitä pitkin kohteeseen. Kuntoa vaativa kohde. |
Laaja-alainen avosuokohde, jonka lajistoa: lokit ja tiirat, nuolihaukka, mustaviklo, jänkäkurppa, pohjan-, paju- ja pikkusirkku, isolepinkäinen, hiiripöllö ja kalasääski, käenpiika… |
| 23. MUSTAVAARA
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan noin 40 km ent. Mustavaaran entisen kaivosalueen tienhaaraan, josta oikealle 2 km kaivosalueen läpi ja edelleen oikealle ylös vaaran päälle ja rinnettä alas 1-2 km kuonakentälle ja altaalle. Erikoinen biotooppi on tärkeä levähdysalue heinä-elokuulla Jäämereltä palaaville kahlaajille. |
Huhti-kesäkuussa 100 hehtaarin kokoisella pellolla on tavattu metsä-, valkoposki- ja tundrahanhi, tunturikiuru ym. sekä heinä-elokuussa kuonakentällä lokkeja ja tiiroja sekä eri lajin kahlaajia ym.: selkälokki, punakuiri, punajalkaviklo, kuovi-, pulmus-, pikku-, lapin- ja suosirri. Maa- ja merikotka, aro- ja sinisuohaukka, hiiri- ja lapinpöllö, turturikyyhky. |
| 24. KOSTONJÄRVI, RISUPERÄ
Keskustasta valtatie 20 Kuusamon suuntaan Inkeen kylälle ja sieltä Kuloharjun suuntaan Kostonjärven itärantaa kulkevaa tietä pitkin yhteensä noin 40 km. Rannassa tien levikkeelle voi pysäköidä auton ja tarkkailla lintuja jopa autosta käsin. |
Sulavesiaikaan artisia vesilintuja, tunturi-, meri- ja leveäpyrstökihu, allihaahka, mustalintu, pilkkasiipi, alli, lapasotka, kuikka, kaakkuri, silkkiuikku, härkälintu, merimetso, merikotka, räyskä, meri- ja selkälokki, viiru- ja lapinpöllö sekä kahlaajia kuten lapin- ja merisirri. |
| 25. KOSTONJÄRVI, PAAVONLAHTI
Keskustasta valtatie 20 Kuusamon suuntaan Inkeen kylälle ja sieltä Kuloharjun suuntaan Kostonjärven itärantaa (matka yhteensä noin 35 km) |
Paikalta näkyy luhtaniityn ja puronvarren yli Kostonjärvelle, josssa vesilintuja ja lokkilajeja sekä ympäristössä petolintuja ja pöllöjä, kuovi ja pikkukuovi, kapustarinta, rämeiköllä on laulanut mm. pikkusirkku. |
| 26. KOSTONJÄRVI, POROPERÄ
Keskustasta valtatie 20 Kuusamon suuntaan Inkeen kylälle ja sieltä Kuloharjun tienhaarasta 1 km (matka yhteensä noin 30 km). Paras ajankohta tarkkailuun on toukokuun puolivälisssä lietteikköjen paljastuessa ja ennenkuin vedenpinta nousee kesäkorkeuteen. Tarkkailupisteenä joko Inkeenojan tai Porojoen suu (silta). |
Monipuolinen vesilintu- ja kahlaajapaikka toukokuulta kesäkuulle: jouhi- ja harmaasorsa, heinätavi, lapasotka, alli, mustalintu, pilkkasiipi, sinisuo-, ruskosuo- ja arosuohaukka, pikku-, lapin ja kuovisirri, suokukko, jänkäkurppa, jänkäsirriäinen, punakuiri, karikukko, pikkusirkku, sinirinta, lapintiainen, lapinkirvinen, lapinsirkku ym. |
| 27. KOITIJÄRVI
Keskusta valtatie 20 Kuusamon suuntaan noin 20 km Koitijärven sillan takana olevalle P-paikalle, josta näkymä järvelle. Tästä voi kävellä suojeltua Harjaniemeä pitkin lähemmäksi järven keskustaa. |
Alkukevään vesilintu- ja lokkipaikka (sulaa aikaisin), jonka rauha on vähän häiriintynyt mökkiasutuksen johdosta. Paikalta tavattu mm. metsä-, kanadan- ja valkoposkihanhi, jouhi- ja lapasorsa, uivelo, alli, tukka-, lapa- ja punasotka, kuikka ja kaakkuri esä peruslokkilajit. |
| 28. PIRINLAMMET
Keskustasta tietä 863 Posion suuntaan 15 km ja Ohtaojan risteyksestä vasemmalle Jurmun suuntaan 5 km Pirinlammille johtavalle metsäautotielle ja josta edelleen Pirinlampien pohjoispuolelta Pirinvaaran eteläpuolen metsäautotien päähän (yhteensä 25 km). Tästä lähtevää traktoriuraa pitkin kävellen etelään 1-2 km altaan reunaaan. |
Loppukevään ja alkukesän aikainen vesilintu-, hanhi- ja kahlaajapaikka mm. jouhi- ja harmaasorsa, uivelo, punajalkaviklo, kala- ja lapintiira, peruslokkilajit, pensastasku, ruokokerttunen, lapinkirvinen… Syrjäisestä sijaisuudesta johtuen paikka on vähemmän tunnettu. |
| 29. LATVAJUURIKKA
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) 8 km lähelle Isokumpua. Vasemmalla on luonnonravintolammikko. Lintutorni on purettu, mutta tarkkailu onnistuu esim. rantapenkan päältä useista kohdista maantien puolella. Latvajuurikan lampialue on rehevä kosteikko, jossa on tavattu kevään ja kesän aikana monia pesiviä lintulajeja sekä harvinaisuuksiakin. |
:Tukkasotkaparvet tyypillisiä pitkälle kesään. Härkälintu nykyään vakituinen pesimälaji. Terva- ja muut pääskyt keväällä vakituisia vierailijoita. Lajilistaa: mustakurkku-uikku, heinätavi, lapa-, jouhi- ja harmaasorsa, lapasotka, alli, mustalintu, pilkkasiipi, uivelo, silkkiuikku, härkälintu, mustatiira, meriharakka, luhtahuitti, pohjan- ja pikkusirkku, ruskosuohaukka, suokukko, jänkäsirriäinen, kuovi-, lapin-, suo- ja pikkusirri, vesipääsky, musta- ja punajalkaviklo, ruokokerttunen, sinirinta, petolinnut maakotkaa myöten. |
| 30. TALJAJÄRVI
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) 8 km Isokumpuun, josta oikealle Hepokankaantietä (ent. kenttärata) 5 km ja kääntö vasemmalle Taljajärvelle 1 km (yhteensä 16 km). |
Syys- lokakuun aikainen kahlaajapaikka: metsä-, lyhytnokka-, tundra- ja valkoposkihanhi, puna-, tukka- ja lapasotka, pulmus-, kuovi-, lapin-, pikku-, iso- ja suosirri, mustaviklo, suokukko, kapustarinta, tundrakurmitsa, tunturi- ja muuttohaukka, sinisuohaukka, merikotka, tunturikiuru, pohjansirkku. |
| 31. IIVIÖ
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) 5-tielle 38 km ja siitä vasemalle 5-tietä pitkin 2 km. Iiviönperän siltojen kohdalla voi pysäköidä auton leveään tien raviin. Paikalla on 5-tien itä- ja Iijoen eteläpuolella lintutorni. |
Alkukevään ja alkukesän aikaisin aukeava vilkas vesilintu- ja muutonseurantapaikka: pikkujoutsen, metsä-, lyhytnokka-, tundra-, valkoposki- ja kanadanhanhi, jouhi-, lapa- ja harmaasorsa, heinätavi, haarahaukka, rusko-, sinisuo- ja arosuohaukka, hiirihaukka, piekana, sääksi, kurki, töyhtöhyyppä, kuovi ja pikkukuovi, puna- ja mustapyrstökuiri, jalohaikara, suokukko, vesipääsky, punajalkaviklo, jänkäkurppa, peruslokkilajit, kiuru, pensas- ja kivitasku, lapin- ja pohjansirkku. |
| 32. ALA-IRNI
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) 5-tielle 34 km, josta vasemmalle Soutunivan tietä 5-tielle ja siitä oikealle 5-tietä 7 km ja vasemmalle 1 km Irnijärven alapäähän (yhteensä 45 km). Kanavan vierellä kulkee ajettava penkkatie, jota pitkin pääsee Irnijärven rantaan. |
Alkukeväällä aikaisin aukeavan kanavan lieterannoilla joskus muuttavia kahlaajia ja Irnin rannalla muutonseurantaa, kesemmällä vielä artisiakin lajeja: kuikka, kaakkuri, sorsalajit, maa- ja merikotka, sini- ja ruskosuohaukka, piekana, haarahaukka, kapustarinta, töyhtöhyyppä, suokukko, lapin-, suo- ja pikkusirri, jänkäkurppa, peruslokkilajit, sinirinta, lapin- ja pohjansirkku. |
| 33. JOKIJÄRVI
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) 20 km Romppasensalmeen, josta näkymä vasemmalle Murhiperään. Sillan kaiteen takana pientareella on turvallista tarkkailla lintuja. |
Kevään ja syksyn aikainen vesilintukohde. Peruslajistoa: kaakkuri (kevään ensimmäiset kaakkurit usein täällä), kuikka, alli, mustalintu, pilkkasiipi, lapasotka, uivelo, tukka- ja isokoskelo, haapana, silkkiuikku, kanadanhanhi, härkälintu. |
| 34. TYRÄJÄRVI/HUTUNSALMI
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) Tyrävaaran kautta Hutun koulun ohi 1 km, josta kääntö Hutunsalmelle (yhteensä 30 km). Aikaisin aukeva Hutunsalmi vetää ensimmäisiä muuttavia veslilintuja puoleensa. Toinen hyvä paikka Tyräjärven tarkkailuun on Tyrämäen veneenlaskupaikka. |
Järvi- ja peltolintuja sekä keväällä ja myöhemmin syksyllä arktisia vesilintuja Tyräjärven selkävesillä. Alueelta on avattu myös harmaa-, katto- ja kaulushaikara. |
| 35. KORVUANJÄRVI
Keskustasta seututie 800 Metsäkylään 30 km, josta 1) vasemmalle Pyhäkylän tietä Korvuanjärvelle ja sen länsirantaa pohjoiseen tai 2) hieman ennen Metsäkylää vasemmalle kenttärataa ja metsäautoteitä pitkin Korvuanjärven rantaan (yhteensä noin 40 km). |
Alueellisesti suuri järvi, jossa vahva tiira- ja lokkikanta (kala- ja lapintiira, kala-, harmaa, selkä ja pikkulokki), vesilintuja (sini-, jouhi-, lapasorsa)ja kahlaajia (suo- ja lapinsirri). Rannoilta on tavattu myös useita pöllölajeja sekä mm. mustaleppälintu ja mandariinisorsa. |
| 36. KISOSLAMMET-LATVALAMPI
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan, josta kenttäradan ja metsäautoteiden kautta Kisolammille (noin 35 km). Kisoslampien kohteessa on lintutorni, josta hyvä näkyvyys joka suuntaan. Paikalla on osallistuttu usein Tornien taistoon (joskus jopa yli 60 lajia). Latvalampi sijaitse erillisenä Kisoslampien kaakkoispuolella (kulku ent. kenttäradalta) |
Laaja-alainen vesilintu- ja kahlaajakosteikko (3 lampea). Siellä on nähty koko joukko harvinaisempia lajeja: tiibetinhanhi, harmaasorsa, lapasorsa (pesivänä), mustakurkku-uikku (nykyisin pesivänä), arosuohaukka, tunturihaukka, muuttohaukka, tundrakurmitsa, punakuiri, mustapyrstökuiri, jänkäsirriäinen, kuovi-, lapin- ja suosirri, vesipääsky (pesivänä viimeksi 2011), musta- ja punajalkaviklo, jänkäkurppa (useita reviirejä), tunturikihu, uuttukyyhky, hiiripöllö, lapinkirvinen, luhtakerttunen, pikkulepinkäinen, pohjansirkku. |
| 37. LOHILAMPI
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan 12 km, josta kääntö oikealle Koivuvaaran tietä 6 km Lohilammelle. Lampea käytetään luonnonravintolammikkona. |
Loppukesän-alkusyksyn hyvä kohde silloin kuin lampi on osin tyhjillään ja lieteet näkyvillä kuten kesällä 2020. Tällöin se on monipuolinen kahlaajapaikka: suo-, pikku-, lapin-, kuovi-, pulmus- ja isosirri, suokukko, kapustarinta, tundrakurmitsa, jänkäsirriäinen sekä tavanomaiset vesilinnut. |
| 38. RYÖTTILAMPI
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan 20 km, josta kääntö oikealle 0.5 km Ryöttilammen rantaan. Lampea käytetään luonnonravintolammikkona. |
Loppukesän-alkusyksyn kohde: kapustarint, tundrakurmitsa, suokukko, jänkäsirriäinen, lapin- ja suosirri, vesipääsky, jänkäkurppa. |
| 39. KONTTILAMPI
Keskustasta seututie 800 Metsäkylän suuntaan Anttilaan, josta oikealle Kellolammentietä (noin 40 km). |
Luonnonravintolammikko, jossa alkusyksyllä monipuolisesti kahlaajia (kapustarinta, tundrakurmitsa, suokukko, kuovi-, lapin-, suo- ja pikkusirri) sekä erilaisia petolintuja (haukat ja hiiri-, varpus- ja helmipöllö). |
| 40. TYRÄLAMPI
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) Romppasensalmen ohi (21 km), josta oikealle Simosentietä 1 km ja vasemmalle Tyräjoentietä 2 km. Paikalta lähtee noin kilometrin pituinen osin pitkospuupolku lintutornille. |
Lintutornilta hyvä näkyvyys Tyrälammelle. Korteikkoinen järvi, jossa pesivänä tai muuten tavattu mm. härkälintu, tukkasotka, puolisukeltajat lapasorsaa myöten, eri lajin kahjaajia sekä petolintuja: sääksi, sini- ja ruskosuohaukka.. |
| 41. TYRÄMÄKI
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) Tyrämäelle 24 km. Kylää kiertävältä tieltä on hyvä havainnoida keväällä peltojen paljastuessa sekä hyvä näkymä Tyräjärvelle. jonka selkävesillä vierailee runsaasti vesi- ja lokkilintuja sekä muuttavia artisia vesilintuja touko-kesäkuulla ja myöhemmin syksyllä. Erinomainen kultuuri- ja peltolintu/kasvikohde |
Lajilistaa: merimetso, alli, tukka- ja lapasotka, härkälntu, tukka- ja isokoskelo (suurparvia), kapustarinta, keräkurmitsa, suokukko, lapin- ja suosirri, mustaviklo, punajalkaviklo, meriharakka, kihulajeja, merikotka, sini-, rusko- ja arosuohaukka, tuuli-, ampu- ja nuolihaukka, suo-, lapin, helmi- ja viirupöllö sekä yölaulajia: ruisrääkkä, viitakerttunen, satakieli ja pensaskerttu, lapinsirkku, mustapäätasku, pikkutikka, kiuru, tunturikiuru, pikkulepinkäinen, kottarainen, nokkavarpunen, turkin- ja turturikyyhky. Alueelta löytyy myös mielenkiintoisia peltokasveja kuten keto- ja ahonoidanlukko sekä luonnonvarainen kumina. |
| 42. SILTALAN PELLOT
Keskustasta valtatie 20 liittymästä Jokijärventietä (8400) Tyrävaaran kautta Hutun koulun ohi 2 km, josta kääntö vasemmalle Soutunivantietä 2 km. Siltalan maatilan kahta puolen löytyy suuret peltoalat. |
Taivalkosken alueen laajimmat yhtenäiset peltoalat. Erinomainen peltolintukohde, joka aukeaa suhteellisen aikasin. Alueelta on tavattu yleisimpien peltolintulajien lisäksi mm.: kottarainen, kiuru, tunturikiuru, kivi-, pensas- ja mustapäätasku, hemppo, lapinsirkku (muuttoparvina), keräkurmitsa, suopöllö. |
| 43. HYPPYRIMÄEN TORNI
Keskustasta nousu uuden paloaseman ohi Taivalvaaran päälle, jossa hyppyrimäen tornin kohdalla on autoille tilava P-paikka. Torniin nousu portaita pitkin tasolle 280 mpy. |
Huhtikuun puolivälistä toukokuun lopulle paikka on erinomainen kevään muutontarkkailupaikka. Parhaimmillaan aamun hanhimuutossa on nähty jopa yli 700 hanhea; metsä-, lyhytnokka-, tundra-, meri- kanadan- ja valkoposkihanhi, arosuohaukka, hiirihaukka, piekana, maakotka, sääksi, nuoli- ja ampuhaukka, tuulihaukka, kurki, uuttu- ja sepelkyyhky, isolokki, palokärki, lapinsirkku jne. |