Rariteettikomitean kokouksessa 7.–8.3.2015 Hangossa käsiteltiin pöydällä olleiden lisäksi 75 uutta havaintoilmoitusta.
Kokouksessa hyväksyttiin Suomessa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien luetteloon uudeksi lajiksi pikkukanadanhanhi Branta hutchinsii (Parikkala 1.–4.5.2013). Havainto koski nimialalajin hutchinsii yksilöä ja RK päätti sijoittaa havainnot tästä taksonista (alalajista) kategoriaan A. Tämän lisäyksen jälkeen maassamme luonnonvaraisesti havaittujen lintulajien lukumäärä (kategoriat A, B, C yhteensä) on 474.
Lisäksi hyväksyttiin Suomelle uudeksi alalajiksi havainto itäsiperialaisen stejnegeri-alalajin sepeltaskusta (Orivesi 31.10.–26.11.2013). Yksilöstä oli käytettävissä höyhennäyte, josta eristetty DNA analysoitiin Ruotsissa, Lundin yliopistossa.
Muita kokouksessa hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat muun muassa ruskosotka (Porvoo 23.–25.4.2014), Suomen toinen kaspiantylli (Pori 24.3.2014), kaksi grönlanninlokkia (Säkylä 5.1.2014 ja Raahe 29.10.2014), idänturturikyyhky alalaji orientalis (Enontekiö 11.–15.11.2014), keltavästäräkki alalaji lutea/flavissima (Loviisa 7.6.2014), arokiuru (Masku 8.2.2015 alkaen), arotasku (Kärkölä 13.4.2014), valkopäätiainen (Kolari 8.11.2014 alkaen) ja rusko-/mustapääsirkku (Rauma 2.-3.6.2014).
Kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleita havaintoja pienikokoisista kanadanhanhitaksoneista, collybita-alalajin tiltalteista ja europaeus-alalajin pyrstötiaisista. Samassa yhteydessä myös kaikki vanhat havaintoilmoitukset käsiteltiin uudelleen. Näiden taksonien määrittämisestä tai esiintymisestä Euroopassa on viime aikoina julkaistu uutta tietoa, jonka avulla voitiin linjata/tarkentaa niiden julkaisukriteerejä Suomessa. Nämä esitetään alla tiivistetysti, ja tätä yksityiskohtaisemmin niistä voi lukea tulevassa RK-katsauksessa ja mahdollisissa erillisartikkeleissa.
Tutkinnan tuloksena hyväksyttyjä havaintoja pienistä kanadanhanhitaksoneista on nyt 18, koskien 16 eri yksilöä. Havainnot sijoitettiin neljään luokkaan, joissa havainnot tullaan jatkossakin julkaisemaan:
a) nimialalajin hutchinsii pikkukanadanhanhet – A-kategoria (1 yksilö)
b) alalajin minima pikkukanadanhanhet (leucopareia ei välttämättä poissuljettu) – E-kategoria (3 yksilöä)
c) alalajilleen määrittämättömät pikkukanadanhanhet – E-kategoria (1 yksilö)
d) lajilleen määrittämättömät pikkukanadanhanhet/pienikokoiset kanadanhanhet (11 yksilöä).
Länsieurooppalaisen nimialalajin collybita tiltaltista on aiemmin hyväksytty pukutuntomerkkeihin ja mittoihin perustuen kaksi havaintoa vuosilta 2006–2007. Bongariliiton RK:lle myöntämän DNA-tutkimusapurahan turvin viime vuosien aikana etelärannikolla dokumentoiduista, mahdollisista nimialalajin tiltalteista voitiin teettää DNA-analyysejä Oulun yliopistossa. Näiden DNA-määritysten sekä pukutuntomerkkien ja mittojen perusteella RK:n kokouksessa collybita-alalajista hyväksyttiin 18 uutta havaintoa vuosilta 2009–2014. Alalaji tuntuukin esiintyvän melko säännöllisesti ainakin Suomen etelärannikolla. Asian tutkiminen jatkuu ja mahdollisten käytäntöön soveltuvien julkaisukriteerien linjaus tarkentuu myöhemmin.
Pyrstötiaisen europaeus-alalajin julkaisukriteerejä Suomessa linjattiin uuden tiedon valossa. Alalajit caudatus ja europaeus vaihettuvat toisiinsa laajalla vyöhykkeellä Tanskan-Saksan-Puolan alueella ja välimuotoisia yksilöitä esiintyy yleisesti. Suomen vanhoista havainnoista vain riittävän luotettavasti tulkittavin valokuvin dokumentoidut yksilöt täyttivät kriteerit. Tärkeimmät tuntomerkit ovat mustan silmäkulmajuovan leveys ja muoto, pään ja kaulan sivujen viirutus ja tumma vyömäinen täplitys rinnassa. Vanhojen havaintojen uusintakäsittelyn ja kahden tuoreeltaan ilmoitetun havainnon käsittelyn myötä viiden havainnon katsottiin täyttävän uuden linjauksen mukaiset julkaisukriteerit: Kirkkonummi 11.11.1973, Hanko 1.11.1985, Kokkola 31.10.1986, Imatra 5.2.1996 ja Heinola 22.3.2014.
Kokouksessa saatiin valmiiksi myös Suomen karimetsohavaintojen uusintakäsittely. Uusintakäsittelyn tuloksena Suomen ensihavainto vaihtuu. Hyväksyttyjä havaintoja on nyt kolme: Porvoo 23.5.1992, Porvoo 23.5.1996 ja Pyhäranta 10.5.1997.
RK:lla on edelleen pöydällä lukuisia keväisiä/kesäisiä tristis-tiltaltteja. Ilmoitettujen lintujen laulut eivät kaikilta osin ole istuneet käytettävissä olevaan vertailumateriaaliin tristis-alalajin pesimäalueelta. RK ottaa mielellään vastaan ajankohtaisia ilmoituksia tristis-tyyppisesti laulavista tiltalteista, ja käy mahdollisuuksien mukaan itse niitä tutkimassa. Äänitteet laulavista yksilöistä ovat ensisijaisen tärkeitä. Jopa kännykällä tai pokkarikameralla saattaa saada kelvollisia äänityksiä. Linnut tulisi mahdollisuuksien mukaan myös valokuvata.
Seuraava RK:n kokous pidetään 9.8.2015. Tähän kokoukseen tarkoitetut sähköiset havaintoilmoitukset pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n sihteerille (rariteettikomitea@birdlife.fi) että alueelliselle harvinaisuuskomitealle 31.7.2015 mennessä. Mahdolliset paperilomakkeet pyydetään lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta samalla aikataululla.
Havaintoilmoituksiin liittyvät kuvadokumentit tulisi liittää sähköpostiviestiin erillisinä tiedostoina. Missään tapauksessa niitä ei pidä sisällyttää Word-dokumenttiin eikä mielellään toimittaa myöskään pelkästään web-linkkinä. Kuvat on paras lähettää alkuperäisinä, käsittelemättöminä tiedostoina.
William Velmala
Tiedote on luettavissa myös BirdLifen verkkosivuilta: https://www.birdlife.fi/havainnot/harvinaisuudet/rk/tiedottaa/