Jänkäsirriainen © Markku Huhta-Koivisto
Mediatiedote 28.10.2024
Maailmanlaajuisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi on uusimmassa arviossa todettu 14 uutta kahlaajalajia. Lisäksi kahden kahlaajalajin uhanalaisuusluokkaa on korotettu. Suomessa pesivistä lajeista jänkäsirriäinen on nyt maailmanlaajuisesti vaarantunut ja karikukko ja suosirri silmälläpidettäviä. Lisäksi Suomen läpi muuttavat tundrakurmitsa ja kuovisirri on nyt luokiteltu vaarantuneiksi lajeiksi.
Jänkäsirriäinen on kosteilla avosoilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä pesivä kahlaaja, joka talvehtii Itä-Afrikan ja Etelä-Aasian rannoilla. Suomessa jänkäsirriäisiä pesii tuoreimpien arvioiden mukaan noin 18 000 paria. Koko maailman kanta on arvioitu enintään 40 000–50 000 pariksi.
”Jänkäsirriäinen on Suomen erityisvastuulaji. Reilu kolmannes maailman ja 75 prosenttia EU:n jänkäsirriäisistä pesii Suomessa”, toteaa BirdLife Suomen tutkimus- ja suojelujohtaja Teemu Lehtiniemi.
Jänkäsirriäisen kannan arvioidaan pienentyneen maailmanlaajuisesti yli 30 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Taantumisen syyt ovat osin epäselvät, mutta soiden tilan heikkeneminen ojituksen vuoksi on pitkällä aikavälillä vähentänyt lajille sopivaa pesimäympäristöä erityisesti Suomessa. Ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset ovat tuhonneet lajille sopivia levähdysalueita ja talvehtimispaikkoja Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.
”Jänkäsirriäisen suojeluun ja tutkimukseen täytyy panostaa nykyistä enemmän. Laji hyötyy soiden ennallistamisesta. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla voidaan parantaa jänkäsirriäisen ja monen muun uhanalaisen lajin selviämistä sekä Suomessa että ulkomailla. Muuttolinnut eivät tunne maiden rajoja. Tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä”, Lehtiniemi korostaa.
Uudet maailmanlaajuisesti silmälläpidettävät
Karikukko on taantunut pesimäalueillaan sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Pääasiassa saaristossa pesivän karikukon vähenemisen taustalla on useita syitä, kuten pesimätuloksen heikkeneminen ja elinympäristöjen tuhoutuminen esimerkiksi umpeenkasvun myötä. Myös vieraspeto minkin on todettu haittaavan karikukon pesintää.
Suosirrin maailmankanta on taantunut tällä vuosituhannella vähintään viidenneksellä. Suomessa suosirrejä pesii kahdella alueella. Lapin tuntureilla pesivä alalaji on luokiteltu kansallisesti silmälläpidettäväksi. Perämeren ja Pohjanlahden rantaniityillä paikoittain pesivä alalaji on puolestaan erittäin uhanalainen.
Maailman suurin lintujärjestö vaatii toimia
BirdLife International julkisti uusien uhanalaisten kahlaajalajien luettelon YK:n luontokokouksen COP16:n yhteydessä Kolumbiassa. Kokouksen tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen. Muuttolintujen suojelussa rajat ylittävä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, sillä kaikki nyt uhanalaislistalle nostetut kahlaajat ovat muuttolintuja, joista useimmat sukkuloivat jänkäsirriäisen tavoin eri mantereiden väliä kahdesti vuodessa.
”COP16-kokouksen pitää saada valtiot tukemaan kaksi vuotta sitten tehtyjä sitoumuksia, jotta lintukantojen katastrofaalinen taantuminen saadaan kääntymään käytännön toimilla”, kertoo BirdLife Internationalin pääsihteeri Martin Harper.
”Tarvitaan suurempia panostuksia uhanalaisten lajien elvyttämiseen sekä maa- ja vesialueiden suojeluun. Ruoka- ja energiatuotannon sekä teollisuuden rakenteita täytyy muuttaa, ja tätä pitää tukea riittävällä rahoituksella. Muuttolintujen väheneminen yhdistää eri maiden ja eri maanosien ihmisiä. Se on vahva symboli tämän hetken epäonnistumisille”, Harper jatkaa.
Maailman noin 11 000 lintulajista jo 2 300 on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Lintujen uhanalaisuusarvioinnin tekee BirdLife International. Kaikkien lajien uhanalaisluetteloa ylläpitää kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.
VALOKUVA jänkäsirriäisistä vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Markku Huhta-Koivisto) mainittava
LISÄTIETOJA
suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 010 406 6205, teemu.lehtiniemi(at)birdlife.fi
BirdLife Suomi ry
BirdLife International
BirdLife International on maailman vanhin ja suurin kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö, joka toimii 119 maassa kaikilla mantereilla. Jäseniä ja tukijoita järjestöllä on yli 13 miljoonaa. BirdLife International on IUCN:n yhteistyökumppani, joka vastaa maailman lintujen uhanalaisuusarvioinnista.
IUCN:n uhanalaisten lajien luettelo
IUCN:n punainen lista on tärkeä työkalu luonnonsuojelussa ja päätöksenteossa. Se on perusteellisin olemassa oleva tietolähde koko maailman eläinten, sienten ja kasvien suojelutasosta. Lajit luokitellaan punaisen listan luokkiin ennalta määrättyjen muun muassa kannan vähenemiseen ja kokoon liittyvien kriteerien mukaan. Punaisen listan luokat ennustavat lajin sukupuuttoon kuolemisen todennäköisyyttä lajin sen hetkisen tilanteen perusteella.
Uudet uhanalaiset tai silmälläpidettävät kahlaajalajit (NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut):
- tundrakurmitsa (kustpipare, Pluvialis squatarola, VU)
- amerikantylli (skrikstrandpipare, Charadrius vociferus, NT)
- ruostekuiri (präriespov, Limosa fedoa, VU)
- eskimokuiri (hudsonspov, haemastica, VU)
- karikukko (roskarl, Arenaria interpres, NT)
- jänkäsirriäinen (myrsnäppa, Calidris falcinellus, VU)
- pitkäkoipisirri (styltsnäppa, himantopus, NT)
- valkoperäsirri (långtåsnäppa, fuscicollis, VU)
- amerikansirri (dvärgsnäppa, minutilla, NT)
- suosirri (kärrsnäppa, alpina, NT)
- amerikanviklo (större gulbena, Tringa melanoleuca, NT)
- keltajalkaviklo (mindre gulbena, flavipes, VU)
- rämekurppelo (mindre beckasinsnäppa, Limnodromus griseus, VU)
- tundrakurppelo (större beckasinsnäppa, scolopaceus, NT)
Kahlaajat, joiden uhanalaisuusluokitusta korotettiin:
- kuovisirri (spovsnäppa, Calidris ferruginea, VU)
- tundravikla (prärielöpare, subruficollis, VU)
Alkuperäinen tiedote https://www.birdlife.fi/tiedote-20241028/